Öljytty

Miehen autotallin ovenkahva huollettu.

 

 

 

Märkä syksy, niin sai pari viikkoa kuivua.

Sitten hioin pois harmaantunutta puuta

ja käsittelin neljästi puuöljyllä. 

 Edellinen pintakäsittely ehkä 90-luvulla.

Silloin, kun autotalli on valmistunut.

Miehen isä jostain tuon kahvan tuonut

ja ollut käytetty jo silloin.

Puuaines on ihan lujaa vieläkin 

ja nyt hyvin öljyttynä taas suojassa. 

Kahvan pituus 75 senttiä,

kuvasin vain osan, että erottuu edes jotain. 

Omat lokerot 2

 ...ja niinhän siinä taas kävi:

Hommahan laajeni muihinkin laatikoihin.

 

 

Neljä laatikkoa sai tänään väliseinät. 

Yhden jätin ilman, kun ei kaivannut. 

 Scandiaa peräti kolme laatikollista.

Ihan en oo kyllä varma, 

että tarvitaanko meillä 35 teelusikkaa...

Isot ruokalusikat ei päässeet mukaan, 

ne on liian isoja syömiseen. 

Scandioista osa peritty ja osa kirppareilta. 

Omat lokerot

Ruokailukokoiset Scandiat järjestykseseen.

 

 Tein kahvelilaatikkoon väliseinät, 

että pysyvät omissa nipuissaan.

Keittiössä 20 vuotta vanha jyskin 

apteekkarilipasto, jonka laatikko tuo on. 

Nyt mietin, pitäiskö joihinkin muihinkin

 laatikoihin tehdä... 

Toisaalta nuo ne eniten käytössä ovat. 

Sydänpuu 2

Valkea sydänpuusydän sai harmaan kaverin.

 

Kaksin kaunihimpi :)

Olohuoneen pöydälle päätyivät molemmat,

sekaan sarvipääsydänten. 

 Sarvipikari, sarvikulho, sarvilautanen,

sarvilusikka, sarvikynttilänjalka ja sarvikippo. 

Kaitaliinassakin sydämiä rivissä. 

Sydänpuu

Tänään valkea sydän vuosirenkain.

  

 

 

Kevyemmin hiottu, kuin eilinen.

Viimeistelyhionta 100 hiomapaperilla.

Korkeus ja leveys 7 cm ja paksuus 3 cm. 

Käsitelty valkealla puuvahalla.

Menee olohuoneen pöydälle... 

Tällaisesta kiekosta sahasin ja hioin.

-24 keväällä kadettua, oman tontin mäntyä.

Hiottu sydän

Halusin keittiön pöydälle mustan puusydämen.

 

No sahasin sellaisen tuppilaudan palasta.

Ja hioin, hioin ja vieläkin vaan hioin.

Ensin suurpiirteisesti koneilla, 

sitten käsin 80, 100 ja 150 hiomapaperein. 

Koitin tehdä mahdollisimman pyöristetyn. 

Pintaan musta puuvaha, kiillotus ja kirkas vaha.

Kokoa: korkeus 10 cm, paksuus 3 cm. 

Kurkottelija

Pakista kurkottellee joku...

 

Eli mun kummallisia kausivaloviritelmiä.

Tällä kertaa olohuoneen nurkkaan. 

Kirpparilta joskus ostettu muovikäsi.

Jo kertaalleen hylätty sininen ledisarja.

Kieputin johdon vyyhdille ja sellofaanin 

avulla pukkasin sen onton ranteen sisälle. 

Romulaatikoita

Kun alettiin siivoilla miehen autotallia,

ekoja poistuvia oli huono kirjoituspöytä.

Muutamia osia otettiin pöydästä talteen 

ja loput pilkottiin polttopuuksi. 

Nyt tein laatikoista pieniä romulaatikoita. 

 

 

Neljä kappaletta ja 13 x 26 cm +ripa kokoa.

Onnistuin hyödyntämään hyvin puretut osat,

paljoa ei poltettavaa jäänyt. 

Omista varastoista löytyi nuo purkuvetimet. 

 

 Pohjalevykin urissaan, kuten oli ennenkin,

vaikka koko paljon pienenikin.  

Laatikot palaavat takaisin miehen autotalliin. 

Peltipakki

Joskus dyykattu metallipakki tuunailtu.

 

 

Oli siistissä kunnossa, paljoa tarvinnut tehdä. 

 

Sisäpuolelta piti poistaa pari rautaa.

Leikkasin sisäpuolelle muovimaton palan,

ja pohjaan liimasin väreihin sopivan nahan. 

 

 

Toimii pienten projektien kuljetuksessa. 

Tässäkin menossa pari vanerista poroa

 pikkuneideille maalailtavaksi 

ja pikkusaksia heidän käyttöönsä. 

Sovituspala

 Miehellä pyöri varastossa joutilaana

 vanha videokameran jalka.

 

 

 Tein vanerista adapterin, että jalkaan saa kiikarin.

Sivupalikat on ruuvattu kiinni alapuolelta. 

Ylhäällä reiät, jos haluaa kiinnittää kiikarin. 

 

Adapterin saa pultilla kiinni kameran jalustaan,

joka on pikalukolla irroitettavissa. 

Otin vain pois pultin, jolla kamera tulisi kiinni. 

 

Nyt voi koittaa kiikaroida vaikka taivaankappaleita.

Säätövaraa löytyy pikkuneideistä aikamieheen.

Siipimutterein

 Piti miehen talliin tehdä lehtiö.

Edellisestä kun loppui sivut 

ja mulla noita vihkojen loppuja riittää.

 

Pohjan koko noin 12  x 16,5 cm.

Keksin kiinnittää rei'itetyt paperit

pulteilla, prikoilla ja siipimuttereilla. 

Eiks tämmönen oo just autotalliin sopiva. 

 

 

 

Pultin kannat upotin pohjavaneriin.

Toisesta

 Kahta rikkinäistä jakkaraa yhdistelty.

Putkijalkaisen lastulevyinen kansi oli rikki.

Hajonneesta pianojakkarasta otin kannen.

Hioin siitä pois maalit ja isoimmat kolhut.

Käsittelin kannen mustalla puuvahalla

 ja ruuvasin paikoilleen. 

Hiiriä

 Kirpparilta löytynyt kivan värinen essu.

 

 

 50 senttiä maksoin tästä.

Me&I näkyy merkissä lukevan. 

Ei reitillä

 Joku dyykattu metallilätkä tuunailtu

kelkkareittimerkkiä muistuttavaksi. 

 

Kolhuinen ja kärsinyt maalipinta. 

 Kaavin pois numeroteippauksen ja hioin.

Sinistä spraytä pintaan ja taas hiontaa.

 

Piirsin kopion kelkkareittimerkin kelkasta,

 mutta jätin siitä kuskin pois. 

Leikkasin heijastin teipistä kelkan

 ja liimasin paikoilleen. 

Oli keljun paksua leikattavaa ja se näkyy. 

Miehen tallin oveen menee tämä merkki. 

Telineeseen

Kesällä ulkovarastoa siivoillessa 

pois lähti tarpeeton silityslauta.

 

 Muttei ihan kokonaan, silityslaudan alta 

löytyi hyvä teline pyörän pumpuille.

Siinä ne nyt on helposti lödettävissä,

autotallin oven sisäpuolella. 

Ihan läppä

Sarjassamme kummallisa tauluideoita.

 

Appiukon vanhan kelkan roiskeläppä.

Naarmuinen kuin mikä, 

mutta kilometrit ja käyttö saa näkyä. 

Miehellä nostalgisia muistoja kelkasta. 

 

 

Sahasin läpästä pois resuiset reunat.

Teippasin kirjaimet punaisella tarralla. 

Varastosta joku valkea kehys,

jolla kiinnitin läpän palan vaneripohjaan. 

Miehen autotallin seinälle menee tämä. 

Hellesens

Vanha, peltikuorinen lamppu.

Kun pujotti sisälle euron ledisarjan,

paristokäyttöisen, tuli siitä kausivalo 

Sopii olkkarin hyllyyn, 

muiden peltikuoristen lamppujen seuraan. 

 

Dyykattu tuo Hellesensin lamppu.

Aikanaan vaatinut 8 kpl LR20 paristoa. 

Irroitin polttimon kannan ja virtajohdon,

pujotin ledilangan tilalle ja niputin sen.

Kutistettu

Mies sai lahjaksi hienon kuvan,

no sille piti tietenkin kehys tehdä.

 

 

Työhuoneella oli tällainen resu kehys.

Pilkoin ja lyhentelin sopiviin mittoihin.

 

 

 

Sudin kehyksen kullalla ja tummalla akryylilla. 

Taulu on jo makarin seinällä, mutten kuvaa sitä. 

Rikkaset

Vanha pannun tuhkalapio ja outo lumiharja.

 

 

 Poltin pannussa maalit pois ja pesin.

Sitten maalasin vannehopealla. 

 Kummallisen lumiharjan katkoin sopivaksi

ja porasin varteen reiän ja laitoin nyörin. 

Juuri sopivat tallin työpöydän siivoiluun.

Kilvistä

 Pilkottu pari ruotsalaista rekisterikilpeä

ja yksi puinen lampetti. 

 

Saatu aikaiseksi yksi numerokyltti

 ja kaksi irtonumeroa.

Kutosia ja kaseja tietenkin, mitäs muuta. 

Irtonumerot autotalliin ja kyltti jää kotiin. 

Kyltin numeroista poistin pinnoitteet,

hioin, maalasin mattamustiksi ja hioin. 

Kilven tausta on peräisin lampetista.

Väänsin irti lampun kantaosan

ja paikkasin siitä jääneen reiän. 

Hioin taustan kunnolla, oli vähän kiero

ja aika rumasti reunat jyrsitty. 

Maalasin punaisella ja hioin kulumaa. 

Kasin sisälle sahasin pienen sydämen,

se peittää paikattua kohtaa. 

Mäntäpää

Tallille piti tehä pieni naulakko lakeille.

Tila kapea, joten kapea on naulakkokin.

Kokoa noin 12 x 52 senttiä. 

 

 

 

Ihan en oo varma, tarkoittiko tämmöstä.

Mutta mie olen luonut kierrätystaidetta

 ja hihitellyt itekseni työhuoneella. 

 

Risasta männästä muokkasin kallon,

huonoista kiintoavaimista syntyi raajoja.

Käsinä olevat avaimet katkaisin.

Kylkiluiksi joku moottoripyörän

pakoputken suojan jäännös pala. 

Pannunalusen palanen lantioksi

 ja puupäinen meisselikin löysi paikan.

 

Tää oli todellakin hauska toteuttaa, 

vaikka välillä vastusti kunnolla.

Tylsyi poranterät ja rautasahan terät, 

piti keksi korvaavia toteutustapoja. 

Häkkyrä

 Mikäköhän kynttiläjuttu lienee,

tämä joskus dyykattu kapistus.

 

Voimapihdeillä leikkelin kupit pois. 

Viilalla siistin leikkuureunat. 

Karseeta hitsausjälkeä, 

vähän rapsuttelin siistimmäksi. 

 

Nyt se on roikkuva naulakko.

Miehen tallille menee tämäkin. 

Saa ripustaa kelkkakamoja kuivumaan.

Tuubihuivia, lakkia, hanskaa, ajolasia jne.

Pimenee 2

 Keittiön ikkunalle tuunailin

jo joskus aiemminkin tuunailtua lyhtyä.

 

Ei mahtunut ikkunalaudalle,

 mutta pöydän päähän sentään. 

 

Mustaa ja punaista olla pitää.

 

 Yli kymmenen vuotta edellisestä tuunailusta.

Nyt vaihdoin punaisen kynttiläkuoren,

mustan johdon ja paremman kupin kynttilälle. 

Pimenee

 Kesätavarat kannettu pihalta pois.

Sisälläkin siivottu ja vähän valoja viritelty. 

 

Sydämellinen kuksasarvi tänä syksynä

 käsityökamarin ikkunalla.

Putkijalkainen

Joskus dyykattu jakkara, jossa laho kansi.

 

Irrotin kannen ja se oli tosiaankin pehmennyt,

lastulevyä kun oli, niin eihän se kosteutta kestä

ja keinonahan alla vielä muhii mukavasti. 

 

 

 Autotalliin menee, tein uuden kannen vesivanerista.

Jaloista pyyhin pois, mikä lähti, loput olkoon,

lisää roiskeita ja kolhuja tulee kuitenkin. 

Tallitonttu

Miehen autotalliin väkerretty tallitonttu.

Kausivalo, että löytää valokatkaisijan. 

 

 

 Tässä nyt 1,1 W lamppu, että pieni kulutus.

 

 0,50 maksaneesta kirppislöydöstä lähti.

Joku kynttiläjuttu lienee. 

 

 

Pois heitetyn nojatuolin jalka ja tratti.

Jalasta muotoilin hiomalla tontulle pään.

Pultin irrotin ja liimasin tilalle puutapin.

Silmiksi laitoin kupukantaiset ruuvit. 

Tratista hioin ruosteita vähemmäksi. 

 

Tonttu on irtonaisena lamppujalustan päällä.

Sen sahasin vanerista ja sutaisin ruskeaksi. 

Ylempi menee metallikartion sisäpuolelle.

 

Alapuolelta.