Metsäkeiju

 Vielä yksi kierrätyskeiju tehty, tällä kertaa kera metsätähtien.

Nyt on pöydällä keijuja kokonainen ryhmä.

Joskus saatu rautalankahäkkyrä pääsi pienin lisäyksin käyttöön.

 

Keiju lähti rakentumaan tästä jalattomasta alpakkapokaalista.

 

Koska oli aika karmean näköinen, kiillotin sen teräsharjalla.

Pääksi löysin sopivan kokoisen, talteen puretun metallihelmen.

Raajat väänsin pinnoitetusta kuparilangasta.

Raajat asensin samoin, kuin romuballerinoille aikanaan.

Siivet tein samoin, kuin aiemmillakin, vähemmällä kiillotuksella.

Siimalla ripustin pään silmukasta roikkumaan. 

Metsätähdet leikkelin naarmuisesta alumiinivuuasta.

Tällaisia kukkasten osia löysin nipun varastostani. Kaikki meni.

Leikatun kukan reunat viilasin ja sitten hioin.

Naarmuja tasasin teräsharjalla ja taoin vasaralla muotoonsa.

Käsitöissä tarvitaan välillä myös laskinta, että saa piirrettyä kukan.

Keijutalo

Lisää keijuja kierrätysmateriaaleista. Tällä kertaa talollinen.

Useampi tarpeeton esine löysi toisensa ja muuttui kokonaisuudeksi.

 

Jostain mulle päätynyttä lyhdyn/amppelin kannaketta fiksailin. 

Viilasin pois rumia hitsausroiskeita, vahvistin vähän rautalangalla.

Ollut hiukan hutera viritys, jos yhtään painavempaa roikutettavaa.

Poistin myös rumasti hitsatun kiinnityssilmukan, kun ei tarvetta.

En tiedä onko kannake tehty käytettäväksi vain seinällä, 

vai sekä että, itsekseen seisovaksi ja seinälle kiinnitettäväksi.

Joskus kirpparilta ostettu valaisin, joka jäänyt tarpeettomaksi.

Kuparisessa kuvussa vekkejä, ei kelvannut myytäväksi.

Pienen kuulapäävasaran kanssa taoin kuvun uuteen asuun.

Purin pois lampunkannan ja irrotin alapuolelta kupariosan.

Valaisimen ripustusketju on siirtynyt toisaalle jo aiemmin.

Kaikki mustat osat suhuttelin mattamustalla spraymaalilla.

Keijun mekoksi löysin isolla ruuvilla varustetun alpakkapokaalin.

Hyödynsin jalustaa varten olleen ruuvin pään kiinnitykseen.

Kaulaksi lisäsin taaskin pätkän alumiiniputkea (rikkalapion vartta).

Päälaelle, valmiiseen reikään, kiinnitin kupukantaruuvilla kukan.

 Siivet ja pään kukka uunineduspellistä, kuten eilisilläkin keijuilla.

Kukkaiskeijut

 Tinapikareista ja muusta kierrätetystä tein kukkaiskeijuja. 

 

 

 

 Isompi ja pienempi. Tuoli on vuosien takainen kirppislöytö.

 

Isompi keiju syntyi ensin, tässä mekkoaihio.

 

Siivet ja kukat leikkasin saadusta uunineduspellistä.

Teräsharjalla sain pois enimmät patinat ja tuli himmeä kiilto.

Siivet kiinnitin rautalangalla selkään porattuihin reikiin. 

Päiksi maalasin sopivan kokoiset puuhelmet.

Kaulassa on pätkä (rikkalapion vartta) alumiiniputkea.

Päät on kiinnitetty alapuolelta ruuvilla.

Vasaralla muotoillut kukat kiinnitin päähän nauloilla. 

Peittää samalla helmen toisen, tulpatun reiän.

Kesäkeli

Talvista menoa kesäisessä kelissäkö?

Tienvieren kukka-asetelmaan kasvoi lisää romua.

 

 

 Vanha, resu ja vähän korjailtu potkukelkka ja työkalupakki

Viime kesänä piha-aidasta purettu puu.

Verhotangon pariton nuppi ja joku valurautainen tanko. 

Tankoon porasin reiät tähtien rautalankaista ripustusta varten.

Päissä oli valmiiksi jengat, niitä hyödynsin kootessa.

Juhannukseen ja yöttömään yöhön, näistä kuulu kuin kesäkukat :D

Saatu, lasiton lyhty paikattu maalilla ja vanhalla juomalasilla.

En löytänyt sopivan kokoista lasipurkkia, olivat liian korkeita, 

mutta vanha naarmuinen juomalasi ylösalaisin mahtui.

Kauan tyhjänpanttina pyörineet peltitähdetkin löysivät paikkansa.

Suhautin sinisiksi ja tein niille romuista orren, missä roikkuvat.

Hyvää juhannusta!

Neljäskin

 Neljäskin tuoli tulipaikalle tehty, sekä pienestä tynnyristä pöytä.

Sadellut niin usein, että homma vähän venyi. 

Tuolithan on tehty kierrätyspuusta ja kerrankin ohjeen mukaan.

Kaivonrengas toimii tulipaikkana, vesivanerikansi siinä suojana.

 

Likemmäs tulistelupaikkaa ovat siirtyneet myös, 

kolme vuotta sitten, lankunpätkistä tehty pöytä ja jakkarat.

Isompi laavu tehtiin kesällä 2012 ja pienempi, keittiölaavu 2018.

 

 

Laskutason tuolien väliin tein pienestä tynnyristä.

Tynnyrin sisällä voi säilöä puita.

 

Kanteen hyödynsin jääneet puupalat ja kierrätetyn vesivanerin.

Pienempi vanerikiekko menee tynnyrin sisäpuolelle

ja pitää kannen paikoillaan. 

Isompi peittää reunat ja estää vettä valumasta tynnyriin.

Hallitsijan vaihdos

 Vielä vähän oranssia väriä ja uusi kierrätyskuningatar.

Pari vuotta sitten tehty linnanporttikin on nyt käsitelty oranssiksi.

 

Parista pokaalista ja maalatusta puuhelmestä tein uuden kuningattaren.

Edellinen kun oli jo haljennut, puuta kun oli ja pihalla seissyt.

Onhan siinä nyt melkoisesti oranssia, parina eri kokonaisuutena.

Kolmipyörä ja siinä lyhty, kukkia ja perhonen, sekä käärme.

Käymätön käkikello, linnanportti, keijutalo sekä keinuhevonen.

Pihalippu nyt ei ole ihan oikeaa väriä, mutta mustaa on siinäkin.

Tummeni

 Aiemmin tehdyt jutut kaipasivat uutta väriä ja tummenivat myös.

Uusi, paremmin ympäristöönsä sopiva väritys.

Vieressä kun on enemmänkin oranssiksi maalailtuja juttuja.

Saatua puuöljyä sävytin oranssimmaksi.

Musta ja harmaa maali on spraymaalia.

 

Käkikellon jo kolmas väri, keijutalon ja keinuhevosen toinen.

Kaipasivat jo uudelleen käsittelyä, niin vaihdoin väriä samalla.

Purin osiin ja hioin, ennen kuin sivelin uuden värin.

Helinä on nyt ehkä vähän väärän värinen.

Mutta vaihdetaan sitten, jos tulee joku parempi vastaan.

 

 

Musta "käki" ei paljon kolosta erotu, ainakaan pilvisenä päivänä.

Rinkula

Kuparilangalla yhdistetty metallinen rengas ja sydän.

 

 

Rengas on mikä lieneekään, amppeliko, en tiedä.

Sydän on peräisin kynttilänjalasta, jota muokkaillut jo aiemminkin.

Helmet talteen purettuja ja kuparilanka kuorittua sähköjohtoa.

Tässä rengas sellaisena, kun oli minulle päätyessään.

Purin osiin, pallukat käytin eiliseen seinäkukkaan.

Ketjut laitoin talteen, käytettäväksi joskus johonkin.

Renkaasta hioin pois pallojen kiinnityksien hitsaukset.

Sitten porasin tarvittavat reiät ja vähän mattamustaa sprayta.

Mietin vielä, ripustanko rinkulan ikkunakoristeeksi vai ulos...

Seinäkukka

Monenlaista rautaa kokosin yhdeksi seinäkukaksi.

 

 

Lisäksi tarvittiin vähän kuparin paloja ja rautalankaa.

 

Ajatus lähti liikkeelle tästä, turhaksi käyneestä kynttilän alusesta.

Oli jo kirpparillakin myynnissä, vaan ei kelvannut sieltäkään.

Ihan hyvä ettei, kun sehän alkoi lopulta kasvaa.

Varreksi löysin lattaraudan pätkän, joka ollut joskus koukkuna.

 

 

Kukan keskelle leikkasin kuparipellistä pyörylän.

Vasaralla taoin siihen vähän muotoa ja liimalla kiinnitin.

 

 Koska varressa oli keskellä reikä, piti siihen jotain keksiä.

Porasin siis toisenkin reiän ja kiinnitin niihin perhosen.

 

Perhonenkin leikattu saadusta, kuparisesta uunineduspellistä.

Kiinnitykseen ja tuntosarviin kuorin johdonpätkän.

Perhoseen naputtelin myös vasaralla vähän muotoa.

 

 

Alimmaisena roikkuva sydän, olkoon ruukku, juuret, jotain....

Se syntyi saadusta, erittäin rumasta kynttilänjalasta.

Tuo on kauan lojunut varastossa, rumin osa meni metallinkeräykseen.

 

 

Rautasahalla ja vääntämällä irrotin kiemuraiset jalat.

Hioin pois hitsaus- ja sahausjälkiä. Porasin päihin reiät.

Rautalangalla sidoin sydämen kokoon.

Rautaiset välihelmet on muualta purettuja nekin.

Uutta oli vain spraymaali ja rautalanka.

Keräilykippo

Tein saadusta, tarpeettomasta kakkuvuuasta keräilykipon.

 

Kippo käy pikkuroskiksesta ja pienten juttujen siirtelyyn/keräilyyn.

Kahden sormen otteella, sitä on helppo kuljettaa mukanaan.

Kevytkin, kun melkein kaikki osat ovat alumiinia.

 Kun pihalla on orvokkeja, niissä riittää ainakin pois kerättävää.

Ainesosaset: 

Vuoka, hanan väännin, pätkä rikkalapion vartta (alumiiniputkea), 

pultti + mutteri, prikka, hyödynsin myös taikinapursottimen osan.

Ehkä myös kaksi läpivientikumia tai jotakin, täytteeksi putkeen.

Että asettuu nätisti keskelle. 

 

Ison prikan laitoin alapuolelle ja pursottimen osan yläpuolelle.

Sen verran iso tuo keskireikä, että parempi peittää molemmin puolin.

Kaikki osat löytyi työhuoneelta ja pääsivät näin käyttöön.

Kippoja mullalla ja ilman

Tyttären tyttärelle vein jo aiemmin kupillisen mehitähtiä.

 

Hempeä kuppi on pelastettu kirpparin ilmaiskorista.

 Tyttärelle pelastin padallisen metsään karannutta maahumalaa.

Sisäpuolelta pilalla oleva pata, pyöri turhana ulkovarastossa.

 

Kirpparilta löysin kahdella eurolla punaisen Arabian Neron.

Kiva pieni punainen yksityiskohta, vaikkei vanha olekkaan.

Paritin sen sokerikipottoman Kilta kermakon kanssa.

Kahvikuppejahan on mustaa Kiltaa ja Teemaa, joiden kanssa käy. 

Ja käyhän tuo perittyjen harmaiden Teemojenkin kanssa.