Keinokasvit

Kauan ulkovarastossa lojuneita keinokasveja.

Joku kranssi tämä kai, mansetiksi iso.

 

 

 Katkaisin muovirenkaan ja kiersin tiukalle kiepille.

 

 

 Lykkäsin kiepin punaiseksi maalattuun pannuun.

Koristeena nyt etuoven syvennyksessä. 

Kitaristi

 Pikkuromuista koottu kitaristi.

Rekisterikilpien pilkkomisista jäänyt X,

purettu rautakuula, johon porasin reiän, 

pätkä aiemminkin hyödynnettyä neulepuikkoa

ja vanhasta avaimenperästä irroitettu kitara.

Taustalle sahasin X muotoon 15 mm vaneria. 

Vähin virroin

 Sähkö näyttää olevan tänään melko kallista,

 joten välttelen koneiden käyttöä.

 

No tulipa parsittua, sitä odottaneet sukat. 

Oli niitä jo melkoinen kasa kertynytkin. 

Tuo, kolme vuotta sitten tehty parsinkiekko,

 on näppärä työkalu hommassa. 

 

 

Yritin tehdä siitiä jälkeä.

 

Saksilla leikkelin pois enimpiä nöyhtäpalleroita.

Mitäköhän 2

 Toinenkin oksanhaarasta tehty sydän.

 

Tulinkin kuvanneeksi siistimmän puolen.

 

Halkeamahan siinä on, vaan ei haittaa.

Vähän tylsä tämä puoli sydämestä.

Toisella puolella tapahtuukin enemmän.

Mitäköhän kaikkea tuossakin voi nähdä... 

Mitäköhän

 Halusin kokeilla, saako oksanhaarasta sydämen.

 

Vähän sahailua ja paljon hiomista. 

No ei ihan semmoinen kun olis voinu olla.

Luonto muotoillut siihen jotain muutakin.

Ehkä kokeilen huomenna toisesta oksasta... 

Pieniä palloja

Kirpparilta pussillinen pieniä pallokynttilöitä.

 

 

 

 Vanhoja ja lienee vuosia laatikossa pyörineitä.

No mulla oli visio ja hintakin vain 1,50 €. 

 

 

Onhan ne kuusenkynttilöitä kivempia, 

Rosenlewin valurautaisessa kynttiläjalassa.

Lämpöiseen veteen kastellulla mikrokuituliinalla,

hinkkasin kynttilöitä, että vähän siistiytyivät. 

 

Punaiset ja musta, eli suosikit.

Vaaleat täytyy ehkä koittaa dipata punaisiksi...

 

Tallessa ois 80-luvun pieniä pallokynttilöitä,

vaalean sinisiä, kun sain -83 rippilahjaksi, 

pienet Kehrä kynttiläjalat kynttilöineen.

Enemmän syitä

Monesti vuosien varrella tuunailtu puukippo.

Ei ole ollut kovin kummoinen alkujaankaan.

lienee jonkun sorvausharjoitus. 

 

Oli taas päätynyt työhuoneelle tarpeettomana.

Päätin hioa pois aiempia pintakäsittelykerroksia. 

 

Kaikki vanhat värit ei poistuneet, mutta tarpeeksi. 

Pyyhin pinnan ensin mustalla puuvahalla,

hioin sen kuivuttuaan karhunkielellä.

Lopuksi pyyhin pinnan vielä värittömällä öljyllä. 

 Ainakin syyt näkyy nyt kauniisti ja 

taas löytyy kipolle käyttöäkin.