Palasista

Työhuonella lojui rekisterikilpien palasia.

 

 

 

Pari numeroa ja yhden kirjaimen leikelin irti.

Peltisaksilla, kultasepänsaksilla ja sahalla.  

Reunat viilasin, sitten vielä 150 hiomapaperilla. 

 

 

Ei mulla mitään visiota ollut, kunhan tein,

tai oikeastaa siivoilin työhuonetta, heh heh. 

Aku Ankan auton rekisterinumero.

 

Tuohonhan se ei kuulu mitenkään, ehkä just siks. 

Numerot on kiinni sinitarralla, niitä voi siirrellä. 

Leditulet

Kummallisten kausivalojen virittelyä.

 

Nokipannukahvit ledisarjalla keitettynä.

 

Kannettomaan kuparipannuun, tein kannen 

tämmöisestä palkintopokaalin kannesta. 

Koriste pois ja vähän vasarointia,

pinnoitteen pois hiomista ja nupin asennus.

Huithait suihkin mattamustaa spraymaalia 

jota pyyhin heti märkänä pois ja tuhruiseksi. 

 

Patterikäyttöinen nuotio näyttää tältä.

Puukeppiä katkoin ja nyörillä nippuun. 

Ledisarja kierretty kiepille. 

 

Käsityökamarin ikkunan edessä,

kuksasarven vieressä paikka pannulle.

Vielä varsinkin

Eilisestä projektista jäänyt kahvelin varsi.

Siinä luki stainless Finland, niin hyödynsin.

 

 Ensin katkaisukohdan siistiksi viilaus.

ja kuulapäävasaralla takomista. 

Sitten taivuttelua pyöreään muotoon.

Lopuksi hiontaa ja kromitahnalla kiillotus. 

Tuunailtu

 Sadepäivinä voi tuunailla autoa, 

sen verta pientä, että mahtuu työhuoneelle.

 

Kesäkuussa kirpparilta ostettu puuauto. 

Oikeasti niin paksu maalipinta, että valumia,

aivan liian kiiltävä ja muovisen näköinen. 

 

Hioin maalipinnan 150 hiomapaperilla 

ja karhealla karhunkielellä.

Autoa en maalannut uudestaan, 

renkaat kyllä mattamustalla spraylla.

Kolhuja en paikkaillut, saavat näkyäkkin. 

Nyt on puskurit, etusäleikkö ja ajovalot.

Takanakin valot ja puskuri.

 

Puskurit puretuista kaapin ovien kahvoista.

Alumiinia, niin uskalsi hioa koneella. 

Sahasin päätyistä ruuvinreikien verran pois,

sitten koneella ja käsin hioen muotoilu. 

 

Ajovalot huonekalunupeja ja pari prikkaa.

Ruskeat hioin teräsharjalla maalittomiksi. 

Etusäleikön tein tämmöisestä kahvelista.

Rautasahalla poikki ja viilalla pyöristelyä. 

Tästä ja tosta

 Taas on nippu sekalaista romua yhdistelty.

Ruosteinen ja likainen joku kynttiläjuttu. 

Kahvan irrotus miniporalla ja -laikalla. 

Sauman rippeiden siistiksi viilailua. 

Teräsharjaus, pesu ja uudelleen maalaus.

 

 

 Joku pintavärjätty tuikkukipon lasi.

Maalinpoistoainetta ja karhunkieltä,

johan se siitä kirkastui. 

Tuo oli jo menossa roskiin, muttei sit. 

 

Messinkinen matkamuistokrääsä. 

Kultasepänsaksilla aurinko irti.

Reunojen viilaus ja paikalleen liimaus. 

 

 

 

Kesäaika, niin ei ehkä vielä tuikkua,

mutta jos vaikka kukkia... 

 

Muovikukkien kanssakin vähän askartelin,

etsiä varastosta sopivanlainen lehti

 ja ympätä lyhennettyä kukanvartta siihen.

 

Idea lähti siitä, kun noissa on molemmissa,

 samanlaista plusmerkkireikäistä rautaa.

Samalla se vaihtui pullon viereen,

 samanlaisilla aukoilla olevaa messinkiä. 

Jos menis taas pyörittelemään romuja...

 

Jatkoa... 

Aurinkokin ilmestyi ja pääsin testaamaan,

ei tehnyt vaasi polttopistettä.

Huonolaatuinen lasi, ihme se olisikin ollut. 

 

Mutta hioin lasin kuitenkin mataksi, 

ihan vaan varmuuden vuoksi. 

Neito

 Dyykattu pieni merenneito.

Miniporalla ja teräsharjalla vähän putsailin.

 

 

Alpakkapokaalin jalasta,

 leikkelin neitokaiselle pienen kruunun.

Onneksi pyrstö ei juuri erotu, olkoon vain neito.

Pätkien

 Dyykattu kilpi pätkitty pienemmäksi.

 

 

 Aikalailla oli osumaa saanut.

12 sentin pätkä jäi leikkelyn jälkeen.

Alumiinista leikattu sydän peittää naarmuja.

Olohuoneen seinälle meinasin laittaa... 

Poika ja jänis

Pieniä kahvikuppeja metalliromusta askarreltu.

 

 Kuvaa varten sain taas vähän leikkiä :)

(dollytex nukke, p.o.p pupu, korjattu kirppispannu)

 

Aihio joskus dyykattu kynttiläjalan pala.

Poltin ensin maalit pois pinnasta. 

Sahasin kynttiläkupit irti ja viilasin jäljet.

Alumiinilevystä leikkasin suikaleen,

josta väänsin kuppeihin korvat

ja pikaliimalla kiinnitin ne. 

 

Spraymaalasin punaisiksi,

 tarrakalvosta leikkasin sydämet kylkiin. 

Nyt näitä voi kattaa milloin kellekkin.

Viilailua 3

 Vieläpä viilailin kolmannenkin sydämen.

Samasta rautarinkulasta, kuin aiemmatkin.

Tämän viimeisen tein rinkulan keskikohdasta.

Jotkut ihmeelliset juovat tässä, muttei muissa.

Kovempi viilattava, kun paksumpi, noin 4 mm

ja enemmän reunoilla muotoiltavaa. 

 Tässä näkyy hyvin, että lanka on luonnokuitua. 

Viilailua 2

Jatkoa eiliselle viilailulle, rautainen rannekoru.

 

Rautarinkulan toinenkin pää hyödynnetty,

sydän viilailtu siitäkin, nyt kahdella reiällä. 

Vähän piti miettiä, mitä nyöriä,

tuohon kun ei oikein muovinen sovi. 

Löytyi napakkaa, punaista, luonnonkuituista. 

Viilailua

Rautaisen sydämen viilailua avaimenperäksi.

 

Työhuoneella vuosia ootellut rautarinkula.

Liian pieni ranteeseen, liian iso servetille,

olisiko kenties jonkun taontaharjoitus. 

Tykkään taotusta pinnasta, joten hyödynsin.

Vasaralla paukutellen sain suoristumaan. 

Rautasahalla poikki ja loven alku yläreunaan. 

Sitten vaan viilailua ja viilailua, ihan käsin,

en viitsinyt miniporalla, ettei kipinät sinkoile. 

Piti malttaa lopettaa ajoissa, ettei liian suora. 

Lopuksi poralla reikä ja pieni teräsharjaus. 

Pituus noin 6 senttiä. Vielä jäi pätkä rautaa... 

Varsin hyvä

Varreton suurennuslasi sai messinkivarren.

 

 

Alkuperäinen varsi hajonnut jo kauan sitten,

tosi kauan sitten, 35-45 vuotta tainnut kulua. 

Korjasin sen silloin punaisella muoviputkella,

joka taisi olla peräisin tussista tai kynästä. 

 

Nyt päätin korjata tuon vähän paremmin.

Työhuoneelta löytyi pala kynttiläjalkaa,

jossa oli valmiiksi sopivat kierteet. 

Voimapihdeillä pilkoin tarvitsemani osan

ja hioen ja viilaten siistin sen sopivaksi. 

Kukkavarret

Pihalta kantanut kesäkukkia kompostiin,

mutta korvissa sentään kukkii vielä.

 

Teelusikoiden varsista tein korvikset,

kun oli niin kivat kuviot varsissa 

Varsi voimapihdeillä poikki 

 ja leikkureunan pyöristys viilalla.

Reiän poraus ja reunojen hionta.

Koukku paikoilleen ja korut korviin. 

 

 

Rostfritt stål lusikoita kirpparilta.

Neljä, ihan varuilta, jos pieleen menee. 

Vois ehkä yrittää sormuksen vääntämistäkin,

vaikka aika paksuja on varret.

Kapea sydän

Aamusta satoi, ehti taas puuhastella työhuoneella.

 

 Mulla oli idea sormen kiertävästä sydämestä.

Etsin sopivan hopealusikan ja eikun tekemään.  

Sahasin leveään päähän loven ja katkaisin lusikan.

Loppu olikin viilailua, hiomista ja vääntämistä. 

Hankala kuvattava, kun tuli niin kiiltävä.

Kiillotin miniporalla ja kromitahnalla.

Reikäpää

Välillä sataa ja ehtii puuhastella työhuoneella.

 

 Tylsästä hopealusikasta tuli kummallinen sormus.

Tein leveämpään päähän reiän, tasapainottamaan.

 1 P Part.kilp kaiverrus lusikan takapuolella, 

se jäi nyt sormuksen sisäpuolelle.

Vuosileiman mukaan lusikka vuodelta 1935.

 Oikean käden nimettömään tämän tein.

Kauheasti en viitsinyt sormusta edes kiillotella,

ikä ja kuluneisuus saa näkyä.

Sakaraiset

Kaksi metallilautasta leikelty kukkasiksi.

 

Toinen jotain kovaa ja kiiltävää, toinen alpakkaa.

Molemmat lautaset dyykattuja, eri aikaan vielä.

Valmiiden kukkien halkaisija noin 24 senttiä.

 

Alpakkainen löytynyt ja leikelty aiemmin,

nyt pääsi silputtavaksi tämä kiiltävä.

Kahden kokoisilla peltisaksilla leikkelin,

isommilla reunat ja pienemmillä sakarat. 

Leikkuun jälkeen vielä viilasin reunat.

Vähän taittelin sakaroita kukkamaisemmiksi.

 

Varsiksi hyödynsin vanhat suksisauvat.

Keskelle puuöljytyt vaneriset kiekot. 

Koottu läpi menevällä pultilla.

Pöllömpi

 Välillä taas kierrätysromuista taidetta.

Pihaa koristamaan oranssinpunainen pöllö.

Pöllön runko sahattu saadusta jätelaudasta.

 

 Silmiksi pari tällaista, jonkun sulun väännintä.

Teräsharjasin ensin ja sitten maalasin.

Siipiin hyödynsin saatua lampun raatoa.

Väääntelin palasiksi ja katkoin sopivat palat.

Viilasin leikkuureunat ja porasin kiinnitysreiät. 

Poltin pois vanhat maalit ja maalasin uusiks.

 

Dyykattu peltisydän mustaksi maalattuna.

 

Nokkana pätkä korkkiruuvia.

 

Silmät ymmyrkäisinä pöllö vahtaa, näkyyko viiniä.