Karahkasta

 Kummallisesta karahkasta viherkasville hylly.

 

Mies taittuneen, mutta kasvua vielä jatkaneen,

ja myöhemmin kuolleen puun löysi metsästä. 

Olikin juuri sopiva aihio kukkahyllylle. 

 

Lahovikaahan siinä oli, mutta riitti se silti.

Hyllyn sahasin tuppilaudan pätkästä.

Melkolailla sai siistiä ja hioa, ettei roskaa. 

Puuöljysin valmiin hyllyn. 

Nyt on tuolle roikkuvalle kasville oma paikka,

se kun ei oikein keittiön ikkunalle sopinut. 

Ruukussa sojottavan ukonkin olen joskus tehnyt. 

Mummo menossa

 Lapsuuden matkamuistonukkea korjailtu.

 

Ruotsalainen puunukke, 50 vuoden takaa.

Ajelin (irrotin) pois loputkin hiussuortuvat.

Kangaspalasta askartelin huivin päähän.

(melkein saman tehnyt aiemminkin,

mutta se oli liian valkea ja juhlava) 

Maalasin myös pienen ämpärin punaiseksi. 

Yksi mummo meni mustikkaan.

Marjareissulla olohuoneen hyllyssä,

komealla punaisella autollaan. 

Retkellä

Etupihan kelkkaromuasetelmaa vähän uusittu.

 

 

 

Dyykattu termos ja muki löysi paikkansa,

mutta asetelma kaipasi jotain vielä...

Keksin sahata puretun vesivanerin paloista, 

pari limppuviipaletta ja softiksesta juustot.

Hioin pois vanerien keltaiset pinnat

ja käsittelin paristi ruskealla puuöljyllä.

Reikämeisteillä naputtelin juustoihin reikiä.

Pienellä naulalla löin viipaleet nippuun.

 Tässä kelkkaromuasetelma kokonaisuudessaan.

Peltimuki ja -ämpäri suihkittu spraylla sinisiksi. 

Lyhty, tähdet, sekä niiden kannatin jo aiemmin. 

Sojottaja

Pätkä pensaskatajaa kummaksi naulakoksi.

 

Kahdessa tapissa pysyy jotain, yhdessä ei.

Ruuvit silminä, toisella myös kiinnitystä.

Reikäisiä

Joku viehtymys vissiin, noihin oksanreikiin.

Nyt käsityökamarin pöydällä niitä kolme.

 

Vasemmalla nyt tehty,

keskellä kaksi vuotta sitten tehty,

oikealla 12 vuotta sitten tehty. 

 

 

Toiset puolet näyttää tältä.

 

 

Tuossa ne nyt on käsityökamarin sivupöydällä.

Tartsani ikääntyy

 7 vuotta sitten tehty Tartsani kaipasi huoltoa.

 

Lannevaate oli jo tippunut aikaa sitten 

ja lopulta katkesi liaanikin (no naru vaan).

Nyt on uusi lannevaate nahkapalasta.

Pukkasin pienet puuhelmet silmiksi,

havumetsän vihreät tietenkin. 

Luonnonmukaisen hiussiirteenkin sai,

pihalta löytyneestä naavatupsusta.

Nyt ripustamaan kaveri takaisin puuhun... 

 

Hauskaa vappua! 

Jotain keltaista

Kevät aurinko vaikuttaa askarteluihin,

valmistuipa siis keltaiset korvikset itelle.

 

Yhteen ne sopii, pultti ja mutteri.

Ainekset viime kesänä kirpparilta.

Kumpaankin piti porata reikä, 

että sai ripustukset kiinni. 

Joopa joo

 Rikkinäiset sormikkaat, 

joista yritin pelastaa parhaat palat.

Pöljä projekti, mutta kun tahdoin kokeilla.

Halkeileva neulekallosydän.

Kahdella langalla ompelin palat yhteen,

kallo ja luut molemmin puolin. 

Oksan tynkä

 Saatua teräsmukia vähän muokattu. 

 

Haka ei ollut tarpeen, eikä mukava käytää. 

Onneksi oli ruuveilla kiinni, voi vaihtaa.

 

 

 Tein kuivasta oksanhaarasta uuden rivan.

Muotoilin, hioin sileäksi ja öljysin,

etsin vähän pidemmät ruuvit ja kiinnitin. 

Matalilla, siisteillä kannoilla olevat ruuvit, 

en tehnyt niille upotuksia, ettei puu halkea. 

 

Kahden erilaisen otteen muki.

Oksa kämmenessä ja peukalo reunalla. 

 

Tai lapaset kädessä, kämmen mukin ympärillä.

 

Nyt mulla on varmasti tunnistettava tallimuki. 

Hanalla

8 vuotta sitten tehtyä puu-ukkoa paranneltu.

 

 

 

6 vuotta sitten vaihdoin ukon värin mustaksi. 

Jossain vaiheessa lisäsin ukolle jalustankin. 

 

 

Nyt vaihdoin varusteita, kun oli tuo bensahana.

Samalla vaihtui sitten muutakin... 

 

Auton kello vaihtui mopon tööttiin.

Risa tankinkorkki, vähän simppelimpään.

Pieni, huomaamaton liitin, bensahanaan.

 

Hetki piti miettiä, miten saan hanan kiinni,

15 mm pyörökepillä onnistui kiinnitys.

Sopiva reikä ukkoon ja pyökeppi siihen,

 jättäen sen verran keppiä näkösälle, 

että bensahanan sai kierrettyä siihen. 

 

Nyt tää, melkein puolmetrinen ukko,

 menee takaisin olohuoneeseen pönöttämään...

Kapistus

Liiteristä oksanreikäinen mäntyklapi.

 

Puussa tummia sävyjä, koska pystyyn kuollut.

 

 

Tämä sisempi ja pihkaisempi puoli.

 

 

Ulompi puoli on vielä tummempi. 

Pituutta kapistuksella 23 senttiä. 

Pintaan sivelty väritön puuvaha. 

 

Mitä tällä sitten tehdään, no en kyllä tiiä.

Nuijii hyviä päätöksiä, kolkkaa kaloja,

puhaltelee saippuakuplia... 

Myrkyllinen

Jotain pientä sentään saanut askarreltua,

vaikka aikaa kulunut pihalla kolaa pukaten.

 

Yksinäisestä joulupallosta myrkyllinen omena.

Ensin pari kerrosta servettiä pintaan,

sekä tulostetut ja revityt myrkyn merkit.

Sitten maalailua ja huopalehtien kirjontaa. 

Kausikallo

Näitä mun kummallista kierrätysaskarteluja. 

 

Kirpparilta ostettu muovikallo tuunailtu.

 Pipo ommeltu vanhan kaulaliinan pätkästä

ja koristeltu maalatulla pikku kallolla.

Ehkä vapun jälkeen,

 pitää kehitellä joku kesäisempi päähine... 

 

Joku halloweenin aikainen karkkipakkaus.

Kaksyt senttiä oli kirpparilla hinta.

Ensimmäiseksi liimasin kallon palat yhteen.

Sitten ohennetulla liimalla servetin palasia.

Pari kerrosta liimailin, ettei saumat näy.

Lopuksi pari kerrosta akryylimaaleja. 

Karumpi ukko 2

Vielä toinenkin luurankopipari.

tai oikeastaan, korjailtu ensimmäinen.

Tällä kertaa kullanvärisellä rangolla.

Tein alunperin kaks ukkoa, ihan varoiks. 

Eka ei onnistunut, maalitussi ei toiminut. 

Korjasinkin pinnan ja nyt niitä on kaks. 

Karumpi ukko

Tuli idea mustasta pipariukosta ja luurangosta.

 

 Nyt nyt on kokeiltu totetuttaa sekin idea :D

Sudittu mustalla puuvahalla

 ja koristeltu hopeanvärisellä puuvärikynällä.

Ukolla korkeutta 14 senttiä. 

Piti yksinkertaistaa luurankoa aika lailla. 

Ihan sekasin

Onko tää nyt sitten kausikoriste vai ei,

 ei ainakaan materiaalien puolesta.

 

 

 

Korkeutta ukolla noin 12 senttiä.

 

Sekalaiset ainekset:

Osia kahdesta avaimenperästä,

jostain irrotettu puupallo, saatuja helmiä,

sekä joku kivinen nuppi. 

Puupallon hioin puhtaaksi ja puuvahasin.

Pieniä helmiä muotoilin hiomakoneella 

ja hioin loput käsin ja puuvaha niihinkin.

Pikaliimalla kokosin. 

Kurkottelija

Pakista kurkottellee joku...

 

Eli mun kummallisia kausivaloviritelmiä.

Tällä kertaa olohuoneen nurkkaan. 

Kirpparilta joskus ostettu muovikäsi.

Jo kertaalleen hylätty sininen ledisarja.

Kieputin johdon vyyhdille ja sellofaanin 

avulla pukkasin sen onton ranteen sisälle. 

Mäntäpää

Tallille piti tehä pieni naulakko lakeille.

Tila kapea, joten kapea on naulakkokin.

Kokoa noin 12 x 52 senttiä. 

 

 

 

Ihan en oo varma, tarkoittiko tämmöstä.

Mutta mie olen luonut kierrätystaidetta

 ja hihitellyt itekseni työhuoneella. 

 

Risasta männästä muokkasin kallon,

huonoista kiintoavaimista syntyi raajoja.

Käsinä olevat avaimet katkaisin.

Kylkiluiksi joku moottoripyörän

pakoputken suojan jäännös pala. 

Pannunalusen palanen lantioksi

 ja puupäinen meisselikin löysi paikan.

 

Tää oli todellakin hauska toteuttaa, 

vaikka välillä vastusti kunnolla.

Tylsyi poranterät ja rautasahan terät, 

piti keksi korvaavia toteutustapoja. 

Kaksi kättä

Piti tehdä miehen autotalliin naulakko,

jonka tapit ei estäisi ikkunaa aukeamasta. 

 

 

Kolmisen senttiä tilaa, tai ikkuna ei aukea.

Päätin sitten vähän hullutella,

piirsin omasta kädestä kaavan.

Sahasin 6,5 mm vesivanerista kaksi kättä,

taakse 9 mm vesivanerista kiekot

ja porasin ruuvinreiät kiinnitystä varten. 

Jämäpaloja oli molemmat vanerit.

Naulakoilla paksuutta noin 15 milliä.

Nyt saa ripustella mun (tekemiin) käsiin

otsalamppua ja muuta tarpeellista.

Kaverit

Viime viikolla kirpparilta pieni outo löytö.

 

Oisko tässä nyt korppi ja hakku...

Mitään selitystä en tuolle metalliesineelle löydä.

Ruotsin puolelta löytyi ja 5 kruunua maksoi. 

Jotenkin oli niin houkuttava, että ostin. 

Tänää siivoilin romuja ja tämä tuli kotoa vastaan.

 

 

Maalasin mäyräkoiran mattamustaksi. 

 

 

Nyt on kuvun alla olevalla luurangolla kavereita.

 

Juuri ja juuri mahtuivat mukaan molemmat.