Metsänhenki

Yksi pala kelopölliä ei päätynytkään lämmön lähteeksi.

 

 

Sen ulkonäkö houkutti, joten sahasin siitä sydämen.

Oksanreikään mahtui vuosien takaisen pääsiäismunan Rölli.

 

 

 

Oli jo puutelineessä, mutta pelastin pannuun päätymiseltä.

Tai no, osittain, sydämen verran, sahausjätteet on jo poltettu.

 

Hioin alapuolen ja reunat siisteiksi

ja pyöristin hiomalla myös oksanreiän reunat.

Päälipuolelta harjasin pois irtoavan.

Vahasin valmiin sydämen mehiläisvahalla.

 

Sydän päätyi osaksi käsityökamarin metsäistä asetelmaa.

Toinenkin nurkka

Seuraavaksi paranneltavaksi pääsi eteisen toinen nurkka.

 

Uusi sähköinen kukka-asetelma ja uusi naulakko.

 

Muista romuista: Reppu on mummon vanha.

Toinen vanha pistorasia lukolla, on meidän säästöpossu.

Puulaatikossa on kenkälankit.

 

 

 

Jostakin minulle päätynyt voimavirtapistorasia. 

Tyhjensin sisältä kaikki turhat osat pois. 

Hioin karkealla hiomapaperilla kuluneen näköiseksi.

Hain tallista pätkän vanhaa johtoa ja lykkäsin paikoilleen.

 

Muovimurattihan kasvaa vaikka ja missä.

 

Peilin alapuolen naulakko meni myös uusiksi.

Vanha oli aivan liian järeä ja väärän värinen.

 

Kelolaudan palasta tein uuden, peilin väriin paremmin sopivan.

Tästäkin pyöristin hiomakoneella reunat ja puuöljyllä käsittelin.

Nupeiksi nakuttelin pienet, taotut naulat.

Avaintolppa

Tein eteisen avainnaulakon uudelleen ja vähän paremmin.

Materiaali luvalla roskalavalta pelastettua tuppikelolautaa.

Ensin hioin reunoja pyöreämmiksi ja tikkuisuutta vähemmäksi. 

Sitten tein taakse kolon jalkalistaa varten.

Lopuksi käsittelin pinnat ruskealla puuölyllä.

Vähän entistä pidempi ja sopii paremmin väliovien väreihin.

Koukkuja vaihtelin paremmin yhteen käyviksi

 ja kiinnitin ne vähän entistä harvempaan.

Kuusi vuotta ehdittiin jo katsella tuota vanhaa.

Koska varastosta ei löytynyt huoneen korkuista lautaa,

piti keksiä jotain yläpäähän, ettei kesken katkea. 

Onneksi löystyi sopiva pätkä lankkua ja kaksi tolppaeristintä.

 

 Tähän on ruuvailtu monenlaiset, sieltä ja tuolta kertyneet koukut.

Keskellä lautaa oli ruma ja tikkuuntunut kohta.

Se peittyi näppärästi rekisterikilven palasella.

Onhan oikeatkin tolpat joskus numeroitu :)

Kayser

Vanhan ompelukoneen jaloille, parisen kymmentä vuotta sitten, 

rakennettu pihapöytä meinasi lahota poikki.

 Tein pari vuotta varastoiduista rakennusjätteistä uuden kannen.

Kelolaudan palasia, en käsittele millään, jätän harmaantumaan.

 Ompelukone ollut merkkiä Kayser ja toimimaton.

 Nyt tein jaloille tukevamman kiinnityksen, kuin edelliskerralla.

Mies rälläköi jalan yläosasta ulokkeita matalammiksi.

Yhdessä porasimme pylväsporalla reiät pulttejä varten.

Jalan molemmin puolin laudat, pultti läpi ja mutteri tiukalle. 

Näin tehden, oli puuta mihin kiinnittää kansi tukevasti.

Kansilaudat ruuvasin ensin pitkillä ruuveilla alapuolelta.

Sitten lyhyemmillä ylhäältä päin.
Niin huokoista lautaa, vaikkakin paksua, että tupla ruuvaus.

Luonnon harmaa

Kun keittokatos pihalle valmistui, jäi turhaksi yksi tekemäni pöytä.

Pöytä oli tehty 7 vuotta sitten aisatusta männystä ja kelolaudasta.

Purin pöydän palasiksi ja käytin melkein kaiken uudelleen.

Kannesta tuli tikkataululle uusi tausta, vanha oli jo niin reikäinen.

 Jalat keväällä aisattua mäntyä, edelliset kun oli jo osittain lahot.

Pöydän pyöreistä puista sahasin yhteen penkkiin jalat.

Kanneksi löysin jo valmiiksi harmaantuneen lankun.

Eipä paljon erotu uusi penkki vanhojen joukosta.

Samalla lyhensin yhtä penkkiä, että ovat kaikki saman mittaisia.

Huussi

Kierrättäen rakennettu kuivikekäymälä on vihdoinkin valmis.

Eilen saatiin katto paikoilleen ja tänään viimeiset laudat.

 Räystäslaudoiksi laitoimme tuppeensahatut kelolaudat.

Sekalaisilla kelolautasoiroillahan tuo on laudoitettu koko käymälä.

 Nyt vain odottamaan, että harmaantuisi kauniisti kelon väriseksi.

Huussi on sijoitettu liiterin takaa lähtevän polun varteen.

Sopivan lähellä ja sopivan kaukana.

 

Lattian ja istuinlaatikon käsittelin ruskealla puuöljyllä.

Paperitelinettä en tehnyt, vähän turha. Sinkkisankoon vararullat.

Vanhaan sinkkiämpäriin kuivikkeet ja kaveriksi vanha vesikauha. 

Mustaksi maalattua keskusradion ritilää huopanauloilla oveen.

Ei pääse kaikki lentävät hyönteiset sisälle.

Oven kahva ja haka löytyi ruosteisina omasta varastosta.

Pari silmukkaruuvia ja mattamusta maali korjasi tilanteen.

Ikkunan päälle laitoin terassilaudan, 

joka muuttui muutamalla sepän takomalla naulalla naulakoksi.

Kustannukset: 

Kaksi saavia 30 €, ruuvit 7 €, saranat 10 €, käytetty kattopelti vitosen.

Istuinrinki 24 €, 8 betonilaattaa 12 € ja kaksi pussia kuiviketta 15 €.

Kaikki puutavara oli rakennusjätettä ja ruskea puuöljy saatua.

Oikeasti sisäpuolen lukkomekanismi on vielä keksimättä, ettei ihan valmis.
Aiempaan postaukseen projektin alkuvaiheesta ja ikkunasta tästä.

Kartalla

Näpertelin kakkosasunnolle osoitetaulun hätätilanteiden varalle.

Toivoen, että neuvoa kaipaa vain ensimmäistä kertaa kyläilevä.

Asunnossa yöpyy välillä itsekseen tyttäriäni tai kavereitamme.

Eihän sinne ole helppo ketään neuvoa, jollei osoitetta tiedä.

Tein saaduista kelolaudoista ja jääneistä vanerin paloista opastetaulun.
Tekstin tulostin ja liimavesiseoksella kiinnitin vanerille ja lakkasin.

Hätäkeskuslaitoksen sivuilta löysin ohjeen ja sitä soveltaen tein.

Eli osoite, asuinalue, kunta, ajo-ohje ja paikan koordinaatit.
Nyt ei pitäisi eksyä sen, kenet paikalle sitten pitääkin ohjeistaa.

Harmaata ja lautaa

Päätin tiistaina töistä päästyäni, että eteinen vaihtaa väriä.

 Mulla oli keittiörempasta harmaata maalia sopivasti jäljellä.

Joten kaupasta pakkelia, huone tyhjäksi ja touhuamaan.

Pakkeloin, hetken odottelin ja ehdin vielä sutia vähän maaliakin.

Harmaa kaappi seisoi kokoajan keskellä lattiaa ja modeemi sen päällä.

Talon ainoa puhelinpistoke, enkä tohtinut katkaista muilta yhteyttä.

Keskiviikkona sain maalattua seinät ja hyllyjä.

Tänään koittanut laittaa tavaroita vähitellen paikoilleen.

Sisustelu on vielä vähän kesken, mutta joitakin kuvia kuitenkin.

Saatu ammuslaatikkokin löysi viimein käyttötarkoituksen.

 Kenkien huoltoon tarvittavat kamat löytyy nyt siitä.

Pikkutavaraa lähti pois makarin ja eteisen ovien välisestä nurkasta.

 Tilalle tein joskus talletetusta kelolaudasta pitkän naulakon.

Johon ruuvailin vuosien saatossa kertyneitä sekalaisia koukkuja.

Ylhäällä oksankarahkahkassa istuu pehmovaris.

Sulavasti sekaisin eri metalleja ja muotoja.

Naulakko palvelkoon sekä käyttö- että koristenaulakkona.

Koukkuja koitan löytää lisää...

Pääosin eteinen olisi jo valmis, ainakin sitä voi jo käyttää.

Muutamaa kohtaa kuitenkin vielä mietin, että mitenkäs toteutan.

Josko ensi viikolla lisää kuvia...

Pienen mökin...

Tykkään että eteisessä on hämärään aikaan vähän valoa.

Näkee sitten käydä puita lisäämässä, vessassa tai juomassa...

Koska meillä on eteisessä paljon tuota metsäteemaa.

Nikkaroin pienen hirsimökin valaisimeksi.

Mökki on tehty yhdestä sortuneesta varastosta kerätyistä harjanvarsista.

Olivat sopivan harmaantuneita, että näyttää kelottuneelta.

Lattia ja katto on harmaaksi petsattua vaneria.

Katto on vain laskettu mökin päälle, että lampun vaihto onnistuu.

Johdotukset otin yhdestä turhaksi jääneestä valaisimesta.

Mietin huopa tai tuohi kattoakin, mutta olisi melkoinen pölynkerääjä.

Valaiskoon nyt tuossa eteispöydällä, kunnes aurinkoa riittää...

(ihan pöntön pesäpuun, olen tehnyt jo aiemmin)

Pottahylly

Meillä on noita kypäriä useampi ja lisää pitäisi hankkia.

Ne on vaan hankalia säilytettäviä ja meillä on eteisissä hyllyjä ihan liian vähän.

 Olen kauan suunnitellut tuohon ulko-oven päälle hyllyä kypärille.

Siitähän ne löytyy näppärästi, paljon helpommin, kuin täydestä komerosta.

Normaalisti eteisessä ei pala valo, joten jäävät kivasti näkymättömiinkin.

Hyllyn tein ihan kelolaudasta, semmoinen kun oli jemmassa ja sopi tyyliin.

Lautaa hioin hiomakoneella siistimmäksi, mutten käsitellyt mitenkään.

Hyllynkannakkeina on listan pätkät.

(tämä hurjimman näköinen kypärä on nuoremman tyttären)

Pesäpuu

Kevät se vaan jatkaa tuloaan, luntakin on jo hyvän matkaa alle metrin.

Aurinko paistaa ja linnut lentelee tutkailemassa pesäpaikkoja.

Siitä sainkin idean, kun piti tekemän jotain keväistä koristetta.

Tein sitten eteisen pöydälle, tämmöisen pesäpuun.

Kelottuneita oksia puina ja vanhaa lautaa pöntöissä.

Astiana on joku kippo mattamustaksi spreijattuna.

Kivasti sopii metsäisen eteiseni tunnelmaan.

Eteisen aarteita

Modeemi, jota ei muualle voi laittaa, ei oikein sopinut kokonaisuuteen.

Tein sille vanhoista laudanpätkistä ja nauhasta jemmalaatikon.

Samalla muistin pakin, jonka pohjassa on reikä.

Siitä tuli pienellä väkertämisellä passeli kello eteiseen.

Lusikkahaarukka on isä vainaan peruja.

Tässä nyt kuva koko eteisen hyllystä.

Eivät lopulta ne aiemmin kuvaamani vanerirasiat mahtuneetkaan.

Ylähyllyn emalipannuun on piilotettu heijastimet.

Peilipöydällä olevassa pannussa on pattereita.

Mummolta peritty vanerilaukku kätkee varalamput.

Mökkeilyä

Tein tuonne kakkoskämpälle tällaisen maisemoidun säilyttimen.

Kapeampaan mökkiin pinotaan tulitikkuaskit.

Leveämmässä mökissä piileskelevät isännän pikkusikarit.

Alareunassa on koukut avaimille ja muulle pikkutavaralle.

Kelopuitten oksiinkin saa tarvittaessa jotain roikkumaan.

Puuta ja peltiä

 

Pystyyn kuivuneesta puusta 

ja heinäharavan piikeistä koottu lyhtypuu.

Tehty joskus muutama vuosi sitten.

Nuo peltilyhdyt ja -tähdet,

 vähän kerrassaan kirpputorilta löytyneet.

Kelokalusto jo lahoaa, palvelee vain koristeena.

Sinkkiämpäriin kokosin pajukimppuja, 

joihin vääntelin rautalangasta myös tähtiä.