Mittareita

 Pari dyykattua mittaria kehystetty.

Kelolaudan pätkästä sahasin kehykset.

Poronsarven pätkistä tein sarvet.

Poronsarvista puuttui paloja, 

hioin ja väritin, ettei lohkeamat näy. 

Karahkasta

 Kummallisesta karahkasta viherkasville hylly.

 

Mies taittuneen, mutta kasvua vielä jatkaneen,

ja myöhemmin kuolleen puun löysi metsästä. 

Olikin juuri sopiva aihio kukkahyllylle. 

 

Lahovikaahan siinä oli, mutta riitti se silti.

Hyllyn sahasin tuppilaudan pätkästä.

Melkolailla sai siistiä ja hioa, ettei roskaa. 

Puuöljysin valmiin hyllyn. 

Nyt on tuolle roikkuvalle kasville oma paikka,

se kun ei oikein keittiön ikkunalle sopinut. 

Ruukussa sojottavan ukonkin olen joskus tehnyt. 

Varsi teräville

 Sahanaulakko sai rautaisemman kaverin, 

kun tein miehen puukoillekkin naulakon.

 

 

Aihioksi vanha, surkea kuntoinen vasara. 

Varsi pois, sekä rautaosan puhdistus. 

 

 

Paksusta laudan pätkästä uusi varsi. 

Vähän liian järeä ja pitkä,

 muttei shakkinappuloita mahtuisi muuten.

Kuningas on mukana ja yksi hevonenkin. 

 

 

Mitään valmistajan stanssausta,

 en vasarasta löytänyt, mikä lieneekään. 

 

Nyt on käsityökamarin seinällä,

 ihan omat naulakot kummankin puukoille.

Nämä sopivat huoneen tyyliin täydellisesti.

Terä teräville

Halusin omille puukoille oman naulakon.

Pari ideaa hylkäsin, sitten keksin tämän... 

 

 

 

Varastosta vanha, ruosteinen selkäsaha.

Irrotin kädensijan ja raaputtelin lakat pois. 

Sahasin 9 mm vanerista uuden terän,

Vähä toisen mallisen, samalla siromman.

Terän mallina käytin pientä nykysahaaa. 

Kädensijasta poistin palan alapuolelta,

että vaneri mahtui terän paikalle. 

Puuvahalla käsittelin terän ja kädensijan.

Shakkinappuloista tein tapit naulakkoon.

Kuningatar ja neljä sotamiestä.

Pottuvarvas

Oksanreikäinen sydän tänäänkin.

 

Näyttää ehkä pottuvarpaalta ja kaveriltaan.

No oli niin pieni klapi, että piti olla luova. 

Ja taas sydän

 Keväällä polttopuita tehdessä,

pistin pari oksanreikäistä puuta sivuun.

Yksi niistä päätyi nyt sydämeksi.

 

 

Aina tämmönen johonkin mahtuu... 

Oksasta kahva

 Kuoritusta männyn oksasta kahva huussin oveen.

 

Katkoin sopivaksi ja hioin tasaiseksi. 

Pyöristin päät ja porasin reiät ruuveille.

 

 Putsasin hiovalla terällä tuon kuopan,

se kun on oikeastaan peukalon paikka,

kun kahvasta ottaa kiinni. 

Kolmella ruuvilla kiinni  huussin ovessa,

kahdella sisäpuolelta ja yhdellä ulkopuolelta. 

Voi pahkura

 Ihan piti muita askareita tehdä, 

mutta löysinkin ulkovarastosta pahkan.

 

 

Koivua, mutten enää muista mistä saatu. 

 

Vähän hiontaa, sahailua, hiontaa, sahailua... 

Tuli 55 mm leveä ja 45 korkea sydän. 

 

Ihan erilaiset kuviot eri puolilla sydäntä.

Tällä puolen paljon halkeamia. 

Kulhossa pahkasydämiä olkkarin pöydällä.

Isot mäntyä, pienet jotain pajua ja koivua. 

Möykkyistä

 En tiedä mitä puulajia möykkyisyys on.

Omalta tontilta löysin, juurakko lienee. 

Uteliaisuuttani tein siitä pari pientä sydäntä.

Sydämet puuvahattu, tulitikku mittakaavana.

Sojottaja

Pätkä pensaskatajaa kummaksi naulakoksi.

 

Kahdessa tapissa pysyy jotain, yhdessä ei.

Ruuvit silminä, toisella myös kiinnitystä.

Reikäisiä

Joku viehtymys vissiin, noihin oksanreikiin.

Nyt käsityökamarin pöydällä niitä kolme.

 

Vasemmalla nyt tehty,

keskellä kaksi vuotta sitten tehty,

oikealla 12 vuotta sitten tehty. 

 

 

Toiset puolet näyttää tältä.

 

 

Tuossa ne nyt on käsityökamarin sivupöydällä.

Aina mahtuu

Työhuoneella ollut puukiekko sydämeksi.

Oman tontin mäntyä, aiemmalta keväältä 

 

Sahasin ensin, sitten hioin koneella ja käsin.

 Tämmösiähän oon tehny ennenkin,

eli entisten jatkoksi olohuoneen pöydälle. 

On siinä nyt sydämiä jos minkämoisia,

sarvilla ja ilman sarvia. 

Oksanhaara

Puita kaadeltu, polttopuita tehdäksemme.

Samalla löytyy askartelumateriaalia. 

 

 

 

Yksi oksa päätyi oudoksi naulakoksi.

Toimii, jos kiinnittää oikein päin.

Ei toimi, jos kiinnittää väärinpäin. 

 Vois tuohon kiinnittää kelosydämen...

Oiskohan sitte yhtään järkevämpi... 

Oksa ja reikä

 Pieni puinen taulu tehty.

Taulun koko 9 x 12 senttiä.

Mäntyklapista halottu ja sahattu pöllö,

yhdellä oksanreikäisellä silmällä.

Joskus maastosta poimittu kuiva oksa.

Laudanpala taustaksi ja nokka pyörökeppiä.

Kukaan ei varmasti huomaa,

 että taulussa on myös kaksi sydäntä, siivet :D

Pieni pilkkoja

 Huonokuntoista puukkoa hyödynnetty.

 

 

 

 Halkaisin kahvan, että sain terän irti.

Viilailin terän muotoa vähän uudenlaiseksi. 

Tein ohuista puusäleistä uuden kahvan.

Puulajia en tiedä, saatuja ja kovaa on. 

Nahkapalasta tein vielä tupen.

Samoista puusäleistä tein avolestin. 

En aio roikottaa puukkoa vyöllä, 

siksi pieneen tilaan menevä tuppi. 

 

 

Puukko on pieni ja siro, juuri sopiva

 juuresten ja kasvisten pilkkomiseen. 

Rullaten

 Rullattava retkisetti miehen reppuun ommeltu.

Musta kangaspala ja muutama nauhan pätkä.

Ruokailuvälineet löytyi omasta varastosta. 

 

 

Piti tehdä settiin sopivan mittainen kapusta.  

Rulla on 22 senttiä pitkä.

Oksan tynkä

 Saatua teräsmukia vähän muokattu. 

 

Haka ei ollut tarpeen, eikä mukava käytää. 

Onneksi oli ruuveilla kiinni, voi vaihtaa.

 

 

 Tein kuivasta oksanhaarasta uuden rivan.

Muotoilin, hioin sileäksi ja öljysin,

etsin vähän pidemmät ruuvit ja kiinnitin. 

Matalilla, siisteillä kannoilla olevat ruuvit, 

en tehnyt niille upotuksia, ettei puu halkea. 

 

Kahden erilaisen otteen muki.

Oksa kämmenessä ja peukalo reunalla. 

 

Tai lapaset kädessä, kämmen mukin ympärillä.

 

Nyt mulla on varmasti tunnistettava tallimuki. 

Reikiä kaksi

Lisää oksanreikäisiä puutöitä tänään.

 

 Kaksi avaimenperää purkupanelista.

Puunvärinen sydän ja vihreä ukko.

Pintakäsitelty puuvahoilla.

Nyörin päät ommeltu yhteen, helmi peittää. 

Kapistus

Liiteristä oksanreikäinen mäntyklapi.

 

Puussa tummia sävyjä, koska pystyyn kuollut.

 

 

Tämä sisempi ja pihkaisempi puoli.

 

 

Ulompi puoli on vielä tummempi. 

Pituutta kapistuksella 23 senttiä. 

Pintaan sivelty väritön puuvaha. 

 

Mitä tällä sitten tehdään, no en kyllä tiiä.

Nuijii hyviä päätöksiä, kolkkaa kaloja,

puhaltelee saippuakuplia... 

Taas yksi

Jotain pientä sentään työhuoneella tehty.

 

Sahattu kertopuun jämäpalasta sydän.

Kertopuu on saatua rakennusjätettä. 

Tällä kertaa väriksi valikoitui harmaa.

 Näitähän oon sahaillut aiemminkin. 

Valkea, harmaa ja mustaa

 jäävät nyt keittiön pöytää koristamaan.