Kuin tilauksesta

Eilen, kun olin kuvannut oksanreiät pöydällä,

kuksasarven alapuolella, jäin miettimään, 

että pitäisi tehdä pehmoporolle oma kuksa. 

 

Tuuriako, tänään kirpparilta löytyi sellainen.

Kyljessä oli nimi ja pohjassa päiväys 2006.

(sattuma tuokin, muutettiin Lappiin 2006) 

Hinnaksi taisi jäädä 8 kruunua. 

5 sentin kolikko kokoa kertomassa. 

 

 

Hioin pois merkinnät ja terävät reunat,

sekä muotoilin vähän mieleisemmäksi. 

Lopuksi puuöljyä pintaan.

 

 

Pehmoporon oma pikkuruinen kuksa.

Käy tuo tietysti muihinkin asetelmiin...

 

Kelpaa nyt kahvitella kuksasarven alla.

Vuosi vaihtuu

Vuosi vaihtuu uudeksi, kohta kirjoitetaan jo luku 2022.

 

 

Vanhan kannettoman pannun, spriikeittimen ja kuksan kera toivotan:

Lempeää, lämmintä ja miellyttävää vuotta 2022 kaikille! 

Kuksa vanha kirppislöytö, puhtaaksi hiottu ja uudelleen koristeltu.

Katajainen sekoitin on joskus itse tehty.

Kuparipannuakin vähän entrasin, oioin kahvan ja niittasin kiinni.

Turvalliset tulet tein laittamalla ledituikun keittimeen.

Tuikun alle laitoin ylösalaisin tuikun kuoren, että nousi vähän.

Jotta pysytään lempikuviossa ja -väreissä, onnistuu se kortein.

Pataa, akka ja kasi, tekee 20. Herttaa, akka ja kymppi, tekee 22.

Miehän keräilen erilaisia pelikorttipakkoja.

Laiskasti, vain silloin, kun niitä sopivasti kohdalle sattuu.

Nämä Turun Linna pelikortit, ovat 80-luvulta, silloin ärrältä ostettu.

Lapsuudesta muistan, isällä oli samanlainen pakka, jota aina ihailin.

Rakkaudensarvi

Sydämellinen kausikoriste, rakkaudensarvi, on valmis.

 

Käyttökelvottomat kuksat ja turhat puulusikat koristeina.

Poronsarven olen tehnyt joskus korujen myyntitelineeksi. 

Linkit: Kuksa kera sarvipään, minikuksa, kantikas, puukauhat.

Pörröinen sarvipää, on vanha kirppislöytö,

 joka istunut jo vuosia kesäauton takaikkunalla.

Paita oli niin auringon haalistama, että riisuin sen pois.

Virkkasin sarvipäälle lankajämistä kaulaliinan.

 Kokonaisuuden laitoin keittiön pöydän päähän.

Mutta vähän hankala kuvattava siinä.

Kausikuksa 2

Eilisen kausikuksan tehtyäni, muistin toisenkin kelvottoman.

Joten toinenkin kausikuksa, tällä kertaa snapsikuksasta.

 

Niin pieni, ettei sisälle ei mahtunut, kuin huovutettu sydän.

Mitä lienee mustaa, ihan läpi asti, joten ei käyttökelpoinen.

Pohjassa oli myös yrityksen logo, jonka hioin pois.

 Musta puuvaha peittää mustat läntit.

Sydämen neulahuovutin varsin tiukaksi, tapojeni mukaan.

Niin tiukaksi, että yksi neulakin katkesi.

Sydän ei ole kiinni millään, joten helppo uusiokäyttää...

Kausikuksa

Tein käyttökelvottomasta kuksasta kausikoristeen.

Käy jouluun, ystävänpäivään, sydämelliseen mielialaan...

 

Kuksan sisältä löysi paikkansa poro/hirvi, no sarvipää kuitenkin.

 

Olin kuksaa tuunaillut jo vuosia aiemminkin.

Huonosti olin hionut lakkaa pois, kun ei ollut puuvaha tarttunut.

 

Nyt tein perusteellisemman hionnan ja sain lakat pois.

Sitten uudelleen musta puuvaha pintaan ja kuivana hankausta.

 

Hahmon sai langalla ja parilla neulanpistolla istualleen.

 Sitten vielä neulahuovutin sydämen sylissä pidettäväksi.

Hahmoa ei ole kiinnitetty mitenkään, helppo uusiokäyttää...

Lenkillä

Ongelma ja sen ratkaisu, eli miten lisätä tarvittava vyö/kiinnityslenkki.

Tätä piti pohtia jonkin aikaa, että keksi näppärän irroitettavan systeemin.

 

Ainahan ei tarvitse reppua, vaan riittää pelkkä kuksa tahi kuppi.

Halusin (muovi)kuksaan lenkin, että sen saa mukana kulkemaan.

En kelppuuttanut mitään metallihakoja, ettei ripustus kolise liikkuessa.

Tein sopivat hihnat nahasta, kera muutamien messinkisten osien.

Tässä kaksi hihnaa valmiina ja molemmin puolin kuvattuna.

Hihna on siis irroitettava, sen voi helposti siirtää kohteesta toiseen.
Kokonaispituus näissä noin 30 senttiä.

Pujotellaan näin. Nyt aukeaa ensin vyölenkki, vasta sitten kuksa.

Toisin päin sitoen vapautuu ensin kuksa, tai mitä mukana roikkuukaan.

Samalla tekniikallahan saa ripusteltua vyölle tai lenkkeihin vaikka mitä.

Ohuet vyötkin käyvät materiaaliksi, kääntää vain lenkin nurjalle ja lyhentää.

Kuksat kirpputorin ilmaiskorista ja muut tarvikket omista varastoista.

Meidän vappuiluissa ei kuohujuomalaseja kaivata, näillä pärjää :)

Lähes kroonista

...näiden parin euron kirpputori kuksien pelastaminen.

Taaskin yksi lakalla ja nimikointi kaiverruksella tärvelty.

Kuksaan kuulumattoman lakan pois hiomista, kaiverruksen pois hiomista.

Sitten vielä kulmien pyöreämmäksi ja käteen käypäsemmäksi hiomista.

Kolvilla poltin kirjaimen ja tähden, sekä lisäsin nahkahihnan.
Pinnan käsittelin myrkyttömällä mehiläisvahalla.

Mies sai toisen kuksan itselleen, eli toiseenkin metsäreppuunsa.

Kun on kaksi kotia ja kaksi reppua, täytyy varusteitakin olla tuplasti.

Vastakin, jos oikein halpa kuksa tulee vastaan, kyllä se mukaan lähtee.

Aina sille kuitenkin, etenkin pienen hioskelun jälkeen, tarvitsija löytyy...

Käärittyä kierrättyä

Yksi joulun kierrätetyistä lahjoista.

Tyttären kaverille tuunattu, kirpparilta löydetty kuksa.

Sekä koivuklapista vuollut kapusta, voiveitsi ja melkutin.

Nimikointiin ei puunkoristelukolvistani ole, joten vain kuvioita.

Kahden euron kuksa ostokunnossaan. 

Hiomalla poistui lakat, liat sekä merkinnät ja löytyi lisää pyöreyttä.

2 tehtyä ja 3 tekijää

Jo tuttua kirpputorilöytöjen muokkailua.

Euron tuikkuporon muokkaus osaksi metallista tokkaa.

Tällä kertaa ei paljoa viilattavaa jäänytkään, 

kuppi oli vain vähän yläreunastaan kiinni ja irtosi vääntämällä.

Tokan jo kuudes jäsen, jolla on samanlainen kaverikin

Lakattu ja merkattu kuksa, kahdella eurolla kirpparilta.

Hiontaa, hiontaa ja hiontaa, lopuksi pintaan mehiläisvahaa.

Lakat on pois, kylkeen poltettu merkki on pois.

Kulmia pyöristelin, pehmeämmän näköinen ja mukavampi kädessä.

Sain Leenalta blogissa Leenan Käsityöt kunnianosoituksen ja haasteen.

Haasteessa pyydetään esittelemään kolme seuraamaani blogia.

Tehtävä ei ole helppo, sillä seuraan säännöllisesti harvoja blogeja.

Erilainen käsillä tekeminen ja kädentaidot kiinnostavat monin tavoin, 

ideoita en niinkään kaipaa, niitä pukkaa omiin tarpeisiin omassakin päässä.

Joten tässä kolme hyvinkin erilaista käsillään taiten tekijää:

Jokkemaa - seikkailu villissä, värikkäässä ja käsintehdyssä viidakossa.

Jotain niin erilaista kuin omani, virkistävää, inspiroivaa, kuin matka jonnekkin.

Kipeneen kirjoitukset - erittäin monipuolista ja taidokasta tekemistä.

Ihania, kunnioitettavia kädentaitoja, joihin omat rahkeet ei mitenkään riitä.

The Most with the Least - Jätkä vaan näkyy osaavan ja tekevän vaikka mitä.

En edes osaa englantia, katselen vain ihaillen kuvia taidokkaista toteutuksista.

Punaiset ruotsalaiset

Käytiin eilen taas tuo Pajalan kirppari kurkkaamassa.

Mukaan tarttui punaisia ruotsalais valmisteisia muovikippoja.

Löytyi kaksi kokoontaittuvaa kuksaa ja yksi tommonen kauhan mallinen kuksa.

(mettäreissuilla käytän kyllä ihan oikeaa kuksaa, nuo muoviset olkoon varalla)

Tuo desinmitta on mulle helmi, meil on kotona ollu tommenen sininen.

Sitten löytyi lilliputti sormustin. Ei mahdu kyllä kenenkään sormeen.

Ulkomitoiltaan: leveys 12 milliä ja korkeus 15 milliä.

Meinasin jonkun korun tästä tehdä...

Romuja

Kesälomareissuun kuului lukuisia romu- ja kirpputoreja.

Tässä joitakin löytöjä

Alumiininen poro kynttilänjalka.

Tämä oli niin söpö, että oli pakko ostaa.

Uushopeiset kermakko ja sokerikko.

Kyllä näillekkin vielä jotain käyttöä keksin...

Jonkun synttärilahja kuksa.

Hioin kaiverukset ja liat pois. Pyöristelin viisteitä ja koristelin. Vahasin mehiläisvahalla.

Aurinkoa odotellessa...

Vettä sataa, mutta josko juhannuksena kuitenkin paistaisi aurinko...

... ja me paistaisimme ruokaa grillissä...

Tein tarjottimen/laatikon, jolla saa grillaustarvikkeet kannettua kerralla ulos.

Kun ei normitarjottimella pysy ja korikin on osoittautunut epäkäytännölliseksi.

Materiaali kaivettu liiteristä ja kahvat ovat kalusteisiin tarkoitettuja ovenkahvoja.

Teksti on kontaktimuovisabluunalla tuputettua askarteluväriä.

Mitat ovat 30 x 40 cm ja korkeus 10 cm, eiköhän tuohon sovi kaikki tarvittava.

Meillä on grillipaikalla myös puuhella ja siinä käytämme valurautaisia pannuja.

Joten, ompelin patakintaita ja pannulappuja maastokankaasta.

Kaavan kintaille piirtelin itse. Kumpaankin käteen käyvä malli. Täytteenä on vanhaa vilttiä.

Kirpputorilta pelastettu halpa ja likainen kuksa.

Puhdistettu, hiottu, koristeltu ja käsitelty uuden veroiseksi.