Kirkkaampi kaveri

 Eihän viime kesänä koottu työmuurahainen,

erottunut tuosta haalistuneilta rappusilta.

Nyt erottuu, kun on kirkkaan oranssi.

Oksasta kahva

 Kuoritusta männyn oksasta kahva huussin oveen.

 

Katkoin sopivaksi ja hioin tasaiseksi. 

Pyöristin päät ja porasin reiät ruuveille.

 

 Putsasin hiovalla terällä tuon kuopan,

se kun on oikeastaan peukalon paikka,

kun kahvasta ottaa kiinni. 

Kolmella ruuvilla kiinni  huussin ovessa,

kahdella sisäpuolelta ja yhdellä ulkopuolelta. 

Peräkkäin

Viisi vuotta sitten tehtyä keijutaloa entrattu.

 

Talohan on alunperin valaisin ja keiju pokaali.

 Huoltomaalasin rautaosat ja kiillotin katon.

 

 

Siirsin eri paikkaan ja ripustus muuttui.

Nyt voin ripustaa pohjaankin romua. 

Mikä lie rautainen sydän, pala jostain.

Irrotin sydämen, viilailin irroitusjäljet

ja spraymaalasin mattamustaksi.

Jatkoksi löytyi yksinäinen liinan paino.

Rautalangasta vääntelin ripustukset näille.

Kahvihetki

Etupihan pöytä kaipasi kukkakorille seuraa,

eli kierrättäjän punainen kahvihetki koottu.

 

 

 

Kovia kokenut pannu maalattu punaiseksi.

Emalimukikin oli vielä eilen beigen värinen.

Alle löytyi auringon haalistama pitsiliina. 

 

Alumiinipannu ennen pesua ja maalausta.

Kolhuinen, nokinen ja kahva ruosteinen. 

Kukkakori

 Rautalangalla parsittu kori 

ja kaitale vanhaa vahakangasta.

Leikkasin kankaasta kaitaleen, 

joka kiertää korin reunoja

ja pohjalle erillisen palasen. 

 

 Vielä palvelee pihalla kesäkukkarorina.

 

 

Lopuksi, rusetti korin ympäri, koristeeksi

 ja vahakankaan paikallaan pitoon.

Värikuvina

Kirpparilta löytyi lintukirja 50 sentillä.

  

 

 

Eihän tää uus oo, painettukin 90-luvulla,

tykkään näistä missä on piirretyt kuvat. 

 

 

Saman sarjan hyönteiset värikuvina löytyy.

On Värikasviokin, mutta se on Otavan.

On hyllyssä valokuvillakin varustettuja, 

 tunnistusta helpottavia luontokirjoja.

Oikeastaan pitää ollakkin molempia 

ja netistä voi vielä hakea ajantasaiset tiedot. 

Voi pahkura

 Ihan piti muita askareita tehdä, 

mutta löysinkin ulkovarastosta pahkan.

 

 

Koivua, mutten enää muista mistä saatu. 

 

Vähän hiontaa, sahailua, hiontaa, sahailua... 

Tuli 55 mm leveä ja 45 korkea sydän. 

 

Ihan erilaiset kuviot eri puolilla sydäntä.

Tällä puolen paljon halkeamia. 

Kulhossa pahkasydämiä olkkarin pöydällä.

Isot mäntyä, pienet jotain pajua ja koivua. 

Möykkyistä

 En tiedä mitä puulajia möykkyisyys on.

Omalta tontilta löysin, juurakko lienee. 

Uteliaisuuttani tein siitä pari pientä sydäntä.

Sydämet puuvahattu, tulitikku mittakaavana.

Perhosia

Muutamia piuhaperhosia taas kieputettu.

 

 

 Mustavalkoiset jää omaan pihaan,

siniset ja keltaiset lentänevät kauemmas... 

Tekniikka vanha tuttu ja toimivaksi todettu. 

Perhosten koko noin 55 x 40 mm. 

Taakse

Talvella ostin pehmon Dartin takapenkille.

 

Noin 20 senttiä korkea sarvipää.

Kirpparilta, oliko euron tai kaks, en muista.

Jos nyt kuitenki muistais viedä autoon... 

Takapihalla

Polttopuut kaadettu, katkottu, halottu ja pinottu.

 

 

 Eikä taaskaan tullu tehtyä uutta sahapukkia, 

vielä pärjättiin, tolla mun parikymmentä vuotta 

sitten nikkaroimalla ja monesti korjatulla. 

Jos sitä joskus nikkarois uuden, paremman...

Ämpäriin

Jotain kierrätettyä askarteluämpäriin jo koottu.

 

Ohuista listan pätkistä tein kapulat langoille. 

Putsasin ja teroitin pari pientä, huonoa Moraa.

Tein pari viikkoa sitten sen virheen,

 että kuorin tuoretta puuta hyvällä puukolla,

se oli ihan nilassa ja kauhea putsaaminen.

En oikein osaa päättää kumpi morista,

valitsen kokeilun jälkeen.   

Askarteluämpäri

Maaliämpäri ja huonot farkut yhdistetty.

 

Ämpärin koko 3 litraa ja farkut stretsiä.

Spraymaalilla suihkin ämpärin oranssiksi. 

Rautalankaisen sangan väänsin irti,

uusi farkkua ja nylonnauhaa, pulteilla kiinni. 

Farkuista ompelin pussukan ämpärin sisälle,

sen reunoja kiertää pienet taskut. 

Pussukan saa tarvittaessa pois ja pesuun.

 

Näppärä kantaa askartelutarpeita pihalle.

Voi alkaa kokoamaan tuohon perustarpeita:

sakset, puukkoja, rautalankaa, nyöriä... 

 

Oon jotain tällästä niin kaivannut, 

 kun noita luonnonmateriaali askarteluja,

 tulee tehtyä useammassa paikkaa. 

Risukimppu

 Kahvipannuun uusi risukimppu tehty.

Aiempi oli jo vanha ja katkeillut. 

Parisen viikkoa sitten katkottuja koivunoksia.

Nyt ehdin tehdä kimpuksi.  

Vanhoja piuhaperhosia kimppuun koristeeksi. 

Etuoven syvennykseen menee pannu takaisin. 

Olisin maalannut pannun kahvan mustaksi,

mutta ruuvi ruostunut kiinni, olkoon sitten. 

Sojottaja

Pätkä pensaskatajaa kummaksi naulakoksi.

 

Kahdessa tapissa pysyy jotain, yhdessä ei.

Ruuvit silminä, toisella myös kiinnitystä.

Pulmallista

 Keräilen näitä Hanayama pulmaleluja.

Pitkästä aikaa löytyi kirpparilta yksi uusi.

Avaamaton paketti, 5 euroa maksoi.

Varsinkin

Vanhaan pikkuvasaraan tein pöhkön varren.

 

Oksanreikä varressa, saa vaikka roikkumaan.

Männystä tein, ehkäpä ei varsin kestävä.

Ehkä jonkun pikkunaulan joskus naputtaa. 

Mulla on siis parempiakin vasaroita,

ni välillä voi vähän höpsöttää. 

 

Vasarassa oli jonkun laittama putkivarsi.

Oli jo lapsuudessa, kotoa tuotu tämä vasara.

Kovasti tällä tuli lapsena vasaroitua.  

Kuvioita

 Kirpparilta kasa kuvioleikkureita.

50 senttiä kappale, eli 2,50 yhteensä.

Aika näyttää mitkä jää omaan käyttöön

ja mitkä menee pikkuneideille... 

Vesoja

Koivuvesoista sidoin sydämen.

 

Veimme sen miehen äidin haudalle.

Kuin tilauksesta

Eilen, kun olin kuvannut oksanreiät pöydällä,

kuksasarven alapuolella, jäin miettimään, 

että pitäisi tehdä pehmoporolle oma kuksa. 

 

Tuuriako, tänään kirpparilta löytyi sellainen.

Kyljessä oli nimi ja pohjassa päiväys 2006.

(sattuma tuokin, muutettiin Lappiin 2006) 

Hinnaksi taisi jäädä 8 kruunua. 

5 sentin kolikko kokoa kertomassa. 

 

 

Hioin pois merkinnät ja terävät reunat,

sekä muotoilin vähän mieleisemmäksi. 

Lopuksi puuöljyä pintaan.

 

 

Pehmoporon oma pikkuruinen kuksa.

Käy tuo tietysti muihinkin asetelmiin...

 

Kelpaa nyt kahvitella kuksasarven alla.

Reikäisiä

Joku viehtymys vissiin, noihin oksanreikiin.

Nyt käsityökamarin pöydällä niitä kolme.

 

Vasemmalla nyt tehty,

keskellä kaksi vuotta sitten tehty,

oikealla 12 vuotta sitten tehty. 

 

 

Toiset puolet näyttää tältä.

 

 

Tuossa ne nyt on käsityökamarin sivupöydällä.

Toistamiseen

Aiemmin korjailtua puukkoa korjailtu taas.

 

Tein uuden tupen lesteineen.

Mirkelöin sitä ennen terän paremmaksi.

Tää on ennemmin juuresveitsi, kuin puukko. 

 Aiempi katkenneen terän muotoilu oli huono.

Narutettu

 Kaksi kulunutta kuulalaakeria ja narua.

 

 

 

Apinannyrkin teossa apuna oli:

puupalikka, sukkapuikot ja teippiä. 

 

 

Tein kaksi samoin tein.

Tarkoitus sitoa köysi tai naru pallon perään

ja saada heitettyä se sitten oksan yli. 

Jos ripustelee hassuja pihakoristeita,

 tai köydellä ohjailee kaadettavaa puuta. 

Tartsani ikääntyy

 7 vuotta sitten tehty Tartsani kaipasi huoltoa.

 

Lannevaate oli jo tippunut aikaa sitten 

ja lopulta katkesi liaanikin (no naru vaan).

Nyt on uusi lannevaate nahkapalasta.

Pukkasin pienet puuhelmet silmiksi,

havumetsän vihreät tietenkin. 

Luonnonmukaisen hiussiirteenkin sai,

pihalta löytyneestä naavatupsusta.

Nyt ripustamaan kaveri takaisin puuhun... 

 

Hauskaa vappua! 

Aina mahtuu

Työhuoneella ollut puukiekko sydämeksi.

Oman tontin mäntyä, aiemmalta keväältä 

 

Sahasin ensin, sitten hioin koneella ja käsin.

 Tämmösiähän oon tehny ennenkin,

eli entisten jatkoksi olohuoneen pöydälle. 

On siinä nyt sydämiä jos minkämoisia,

sarvilla ja ilman sarvia. 

Oksanhaara

Puita kaadeltu, polttopuita tehdäksemme.

Samalla löytyy askartelumateriaalia. 

 

 

 

Yksi oksa päätyi oudoksi naulakoksi.

Toimii, jos kiinnittää oikein päin.

Ei toimi, jos kiinnittää väärinpäin. 

 Vois tuohon kiinnittää kelosydämen...

Oiskohan sitte yhtään järkevämpi...