Lumihiutaleita

 Tämän vuoden joulukortit alkaa olla valmiit.

Tällä kertaa materiaaleiksi valikoituivat:

Osittain tahrainen kirppisliina 

sekä pienet puuvillaiset lankanöttöset. 

Langat olen saanut jostakin, jonkun jämiä.

Pohjat leikkasin kauan sitten, jostain 

kirpparilta ostetusta kartonkinipusta.

Kirppisliina maksoi 0,50 euroa.

Liina riitti 16 korttiin, kun kierteli tahrat.

Harkkosaksilla leikkasin liinan palasiksi

ja yleisliimalla kiinnitin kankaat pohjiin. 

Idea lähti liikkeelle tuosta kirppisliinasta.

Lumihiutaleisiin etsin ensin netistä ohjetta,

mutten löytänyt mieleistä ja sopivan kokoista.

Joten sävelsin omat hiutaleet.

Eka kerros: 2 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa x 6.

Toinen kerros: 4 pylvästä, 2 ketjusilmukkaa x 6.

Kolmas kerros: kiinteä, 4 ketjusilmukkaa, pylväs, 

6 ketjusilmukkaa, pylväs, 4 ketjusilmukkaa

ja kolme kiinteää... jne

Ehkä ymmärrettävästi kirjoitettu, ehkä ei. 

Ulkovarastosta löysin palan retkipatjaa,

että sain lumihiutaleet pingoitettua.

Hiutaleet kiinnitin tekstiililiimatipoilla.

Kuudes päivä

 Hyvää itsenäisyyspäivää!

Melkein kotimaiset juhlapäiväkahvit.

Iittalan kuusisarjaa ja Pentikin Inaria.

Vanhoja kirppislöytöjä kaikki astiat.

Snapsilaseja on neljä ja tuikkukippoja kaksi,

motteja valitettavasti vain yksi tällainen.

Pinoliinoja 2

Löysin varastostani vielä kerän punaista lankaa

 Joten virkkasin lisää pinoliinoja astiakaappiin.

 

 

 

Kivempi säilyttää ja siirrellä astiapinoja,

kun on puuvillaisia liinoja väleissä.

 

 

 

Kahteen uuteen liinaan riitti

 ja yhden aiemmin tehdyn suurentamiseen.

Kolme vuotta sitten virkkailin jo pieniä liinoja.

 samasta langasta ja samaan tarkoitukseen. 

Mitään kummempaa ohjetta liinaan ei ole,

vain levennysten kohdalla ketjusilmukka.

Reuna kiinteitäsilmukoita ja kuutta pylvästä.

Eipä tartte juuri laskeskella virkatessa.

 

 

Kuten usein käy, karkasi tämäkin homma lapasesta.

Halusin järjestellä alakaappia sitten enemmänkin.

Saada tarjoiluastiat helpommin esiin otettaviksi.

Onneksi varastosta löytyi liimapuulevyn palanen,

joka on toiminut joskus tyttärellä työtasona.

Sahasin siitä hyllyn ja hioin valkeaa vähemmäksi.

Pinnan käsittelin värittömällä puuvahalla.

 

Nyt on paljon helpompi ottaa tarvitsemansa astiat.

Isojen, mustien kulhojen sisällä on pienemmät kulhot

 ja nyt on sopivat liinat välissä niissäkin.

Ja kuten näette, en oo mitenkään hirveen pedantti, 

niin riemunkirjavaa on kaapissa, joka jää ovien taa :D

Laatuaikaa

Poistin dyykatusta kellosta koneiston,

laitoin pienet nallet ja sydämen tilalle.

 

 

 

Kello mittaa nyt laatuaikaa :)

Ei ole kiire minnekkään ja voi tehdä mitä tahtoo.

 

Kello luvallinen löytö metallinkeräyksestä.

Aikamoinen romu oli, korjailtukkin joskus. 

Ei valmistajan merkkiä, ihan halpatuontilaatua.

Tyhjensin sisuskalut pois ja lajittelin ne.

Inspiroivat rattaat talteen, muu kiertoon.

 Takakannen taakse laitoin 6 mm vanerin.

Näin sain pienillä nauloilla osaset kiinni.

Vetoavaimiin piti porata pienet reiät.

Pelkkää raitaa

Toisetkin lapaset omiin käsiin tehty.

 

Punamustat nämäkin ja seitsemää veljestä.

Tällä kertaa ohutta raitaa.

Levenee ja kapenee

Neuloin itselleni lapaset, tietenkin punamustat.

Lapasen mitalla vaihtuu mustasta punaiseksi.

Ekat raidat 1 ja 6, sitten 2 ja 5, sitten 3 ja 4...

Seitsemää veljestä, punaista oli, mustan ostin.

Kuurakuorrutus

Joulupuu on rakennettu, ehkei sentään.

 

 Reilu vuosi sitten, erilaisten valaisinten osista

ja kaarnasydämistä koottu puunhäkkyrä, 

on saanut kauniin, kuuraisen kuorrutuksen.