Poistoja

Keväisen siivoilun ohessa löytyneitä viallisia muokattu.

Saatu rikkinäinen reppujakkara.

Reppu ratkottu irti, taas yksi retkijakkara lisää...

...sekä materiaalia jonkun toisen repun korjailuun.

Tyttärien risa vetoketjuinen, tiivismateriaalinen huppari.

Siitä riitti kahteen tuulenpitävään pihapipoon.

Ompelukoneella hurautettu ja toisen reuna käsin huoliteltu

Kartalla

Näpertelin kakkosasunnolle osoitetaulun hätätilanteiden varalle.

Toivoen, että neuvoa kaipaa vain ensimmäistä kertaa kyläilevä.

Asunnossa yöpyy välillä itsekseen tyttäriäni tai kavereitamme.

Eihän sinne ole helppo ketään neuvoa, jollei osoitetta tiedä.

Tein saaduista kelolaudoista ja jääneistä vanerin paloista opastetaulun.
Tekstin tulostin ja liimavesiseoksella kiinnitin vanerille ja lakkasin.

Hätäkeskuslaitoksen sivuilta löysin ohjeen ja sitä soveltaen tein.

Eli osoite, asuinalue, kunta, ajo-ohje ja paikan koordinaatit.
Nyt ei pitäisi eksyä sen, kenet paikalle sitten pitääkin ohjeistaa.

Ulkohuussi 2

Nukkekodin huussin sisäpuolikin saatu valmiiksi.

Oven saa hakaan, pönttö ja kansi on, seinät peittyi tyttökuviin.

Istuimen ja kannen sahasin ohuesta leikkuulaudasta, ripana oksa.

Vessapaperi roikkuu naulassa, raulankaisessa kannakkeessa.

Unskilla tainnut tulla kiire lähtö, kun on killisiltään kirmannut,

ovikin jäänyt auki, mutta näyttää olevan aikaa lueskella Kallea.

(ei noita sarkahousuja saanut nätisti mytättyä nilkkoihin)

Seinien koristeluun ja lehden kannen tekoon käytin materiaalina

 kopioita, näistä ammoin pelastetuista vanhoista lehdistä.

 Valitsin kuvat sen mukaan, mikä mustavalkoisena onnistuu. 

Housut jouduin tekemään uudet, aiemmin tehtyjä ei voinut riisua.

Harmaata askarteluhuopaa käsin ommellen ja hakaset rintaliiveistä.

Tainnut peiton alta sännätä, siellä ne näkyy ainakin housut olevan.

Ulkohuussi

Nukkekodin nurkalle nikkaroin huussin.

Materiaaliksi aikaisemmin hyllynä palvelleita liimapuun palasia.

Katto ja lattia vanerista, ovi kauan jemmatuista parketin paloista.

Saranatkin joskus roskiksesta pelastettu.

Pintakäsittelynä harmaata ja mustaa OsmoColoria.

Koottu tukevasti liimalla ja nauloin, kestäisi leikkiäkkin.

Katto on irroitettava, pääsee rakentamaan ja sisustamaan sisäpuolen.

Katon kallistus kuuluisi oikeastaan toisinpäin,

mutta on nyt seinänvierusmallia ja samoin päin kuin talon katto.

Sitten sisäpuolta tekemään...

Prinsessoita?

Prinsessaisia kirpputorilöytöjä?

Kyltti vanhemmalle tyttärelle, heti piti naulata seinään :)

Söpö pieni 10 x 10 cm vaalenapunainen satukirja.

Karjalaisia satuja, painos Petroskoista vuodelta 1977.

Meinasin ensin lahjaksi, mutta mietin pidänkö sittenkin itse...

Tykkäsin kuvituksesta, sadut vähän toisti itseään.

Sukujuureni johtavat hyvin pitkälti Karjalaan, niitä mieltymyksiä.

Palasia

Pienen mittakaavan materiaaleja kirpputorin ilmaislaatikosta.

Kaksi ihmeellistä kynttilälampettia, yksi pannunalunen,

kynttilänjalan osa, baaritarvike, puukiekkoja.

Kuumailmapuhaltimen ja erikoistyökalun avulla laatat irti.

(erikoistyökalu on vanha iso ruokaveitsi kutistesukalla topattuna)

Palastelin osiin kaiken purettavan, paljon ei roskaa jäänyt.

Paljon miniä materiaalia; 

erivärisiä laattoja, puuritilää, tiikkipalat, sängynpäädyt,

kukkapylvään/sohvapöydän jalkaa, pöydän/jakkaran kansia,

kannakkeita, ruuveja, messinkilanka sydämiä ja messinki maljakko.

Heti käyttöön menee messinkiä, muut talteen odottamaan ideaa.

Jatkopalapöytä

Reilu viikko sitten näin facebookin kirpparilla kivan pöydän.

Hintakaan ei hirvittänyt, vain 30 euroa.

Pöytä oli koivua ja lakattu, eli väri vaihdettavissa.

Olin hakenut jatkettavaa pöytää, koska sellaiselle olisi tarvetta.

Pöydän koko 140 cm pitkä ja jatkolla 180 cm, leveyttä 80 cm.

Ennen kuvaa ei ole, pöytä oli purettuna, en kasannut kuvausta varten.

Lakkaa koitin ensin poistaa kuumailmapuhaltimella, ei lähtenyt.

Sitten siirryin maalinpoistoaineeseen, kahdesti piti silläkin.

Jaloista oli työläämpi poistaa lakat, ensin aineella ja loput rapsutellen.

Lakanpoiston jälkeen hioin autotallissa pöydän kantta.

Vanhan pöydän purin materiaaliksi varastoon.

Sudin pöydän mustaksi, tulevalla paikallaan keittiön lattialla.

Vanhat vahaliinat on hyviä alustoja maalaukseen.
Puuvahakin loppui kesken, kannen sain käsiteltyä vasta eilen.

Olen tyytyväinen, pöytä on mieleinen malliltaan ja väriltään.

Eikä tarvitse enää käyttää vahaliinoja ja voi kattaa monenlailla.
Jos pinta kovasti kuluu käytössä, helppo vahata uudelleen.