Mikään tonttu ole

Kierrätysmateriaaleista joulunpunainen koriste.

Yksi puinen nuppi, helmi, servettirengas ja kippo ylösalaisin.

Hiomakoneella parantelin ensin esineiden muotoa. 

Petsasin vartalon punaiseksi, sitten liimasin osat yhteen.

Hattuna keikkuu ruosteinen tratti.

Mun tonttu ole siis ollenkaan tonttu, vaan Orm Onnekas.

Jatketta

Pakkailen tavaroita lähteäkseni joulumyyjäisiin.

Iso osa tavaroista roikkuu katossa, joten jatketta tarvitaan.

Eikä aina viitsisi ottaa tuolia avuksi, joten tein kädelle jatkoa.

Katkennut katuharjan varsi ja kärjistään kolhiintunut poronsarvi.

Kepin päästä sahasin palan pois, sarven kiinnitin ruuveilla keppiin.

Juuttinarun pätkillä ruuvinkannat piiloon ja helmiä koristeeksi.

Pituutta jatkeella on 66 senttiä, johan ylttää katon rajaan.

Sopivasti mystisen taikasauvan näköinen, joten joutoajat koristeena.

Käy oikein hyvin myös selänraaputtimesta.

Rappujakkara

Jalasmökin kalustaminen se vaan jatkuu,

vaikka kunnostettaviksi sopivat kalusteet meinaavatkin loppua.

Hoksasin ulkovarastossa käytössä olleen vanhan talousjakkaran.

Tuotakin kironnut varastossa useasti, kun on liian matala sinne.
Ja koska kansi haljennut, melkoisen kiikkeräkin jalkojen alla.

Neliaskelmainen alumiiniversio on paljon turvallisempi kurkotteluun.

Maaleja raaputelin vähemmäksi ja tein uuden ehjän kannen.

Sopivasti oli lipastoprojektista jäänyt paksua vanhaa lautaa.

Harmaaksi tämäkin, mutta kanteen oranssia puuvahaa.

Hinkattu kuluneen näköiseksi, etenkin rappujen etureunat.

Kannen kiinnitys kuten ennenkin, mutta nykyaikaisesti torxeilla.

Kiiltävät ruuvit lienee ainoa, joka paljastaa kalusteeseen kajotun.
Kömmätin huonekorkeus on matala,
eipä tuota juuri ylettymiseen tarvitse, enemmänkin hyllyköksi.

Romukasasta

Romukasasta kaivettuja kynttiläjuttuja.

Hapettuman ja steariinin sotkema kynttilänjalka.

 

Pesin, putsasin ja kiillotin.

Osoittautui Sarpanevaksi, kaiverrus ja naarmujakin on.

Jotain nostalgiaa kai, mutta tää sopii kakkosasunnolle.

Enemmän tykkään kuitenkin löytyneestä peltilautasesta.

Musta, punaisia sydämiä, kivasti kulumaa, ihan on mun.

Tukevan oloinen lyhty, josta puuttui kaksi lasia.

Opettelin sitten lasin leikkausta ja tein lasit hajonneiden tilalle.

Pitää harjoitella lisää ja ostaa parempi lasiveitsi.

Noin 20 x 25 senttisestä, jostain pelastetusta lasin palasta, 

onnistuin saamaan kaksi kelvollista 10 x 10 palaa, loput silppuna.

Säilöttyä

Monenlaista sitä tulee talteen laitettua pahan päivän varalle.

Kuten kummitätivainaan paperinuket, noin 60 vuoden takaa.

Prinsessa Ruusunen ja prinssi Uljas, oli taakse kirjoitettu.

Tyttö lyhyine mekkoineen ja nalleineen, sentään yksi housupuku.

Pienellä koululaisella ei montaa vaatetta tallella.

Mitä minä näillä teen, tokkopa itse mitään, liian hempeitä.

Joskus tulevaisuudessa ehkä lastenhuoneen tauluiksi...

Nappilaatikolla

Nukkekotiin lyhty kierrätysmateriaaleista.

Kaksi messinkinappia, pätkä kardemummaputkiloa,

0,9 mm rautalankaa ja pätkä valkoista kakkukynttilää.

 Poistin kannat napeista ja porasin reiät rautalankoja varten. 

Ekalla yrityksellä en onnistunut, tuo avattavuus oli ongelmana.

Pitäähän lyhtyyn saada uusi kynttilä, kun vanha on palanut.

Se siitä luistelusta

Ostin askarteluun kirpparilta pussillisen Disneyhahmoja.

Luistimilla pyörähteleviä Minni Hiiriä.

Veistelyä ja viilailua työhuoneella, sekä tippa valkoista maalia. 

Pari punaista helmeä, koukut ja korulankaa.

 

Luistimet lähti jaloista ja Minnit muuttui korviksiksi.