Piikkeillä

Dieselpunkin huumassa halusin eteiseen myös uuden kattolampun.

Kauan sai pyöritellä erilaisia romuja käsissään, ennenkuin valmista.

Kiillottomaksi poltettu vanha ja yksinäinen auton pölykapseli.

Joskus romukasasta pelastettuja kummallisia messinkirinkuloita.

Messingin värisiä kalusterakentajalta saatuja hyllynkannakkeita.

Seka muutama puretuista valaisimista talteen poimittu osa. 

Näitä hyllynkannakkeita piisaa, vihdoinkin sain muutaman käytettyä.

Onnistumisen suunnatonta riemua, siinä se vihdoin roikkuu.

Karumpi 8

Eilinen taulu tarvitsi jotain alumiinista kaverikseenkin.

Kirpparilta joskus 50 sentillä ostettu numero kahdeksan.

Maalia tai mitä lie pinnoitetta oli niin että näytti melkein muoviselta.

Poistin myrkyllä mönjät ja maalit pois, olipa alla huono pinta.

No huononsin vielä entisestään hioen ja vasaroiden.

 

Lopuksi kevyt suhaus mattamustaa maalia ja lisää hiontaa.

Löysipä tämäkin aiempi hankinta paikkansa eteisen seinältä.

Metallilla suojattu

Metalliromuista rakenneltu taulu eteisen seinälle.

Ammoin pelastettu alumiininen kehys, johon mustaa maalia patinaksi.

Taustalevyksi ohut vaneri muutamalla maalikerroksella ja välihionnalla.

Sydän on koottu laudasta sahatun ja reunoista pyöristetyn aihion ympärille. 

Ensin maalattu mustaksi ja sitten kääritty jämäpalaan räystäsverkkoa.

Lopuksi kiinnitetty alumiinipellistä leikattu ja hiottu sydän messinkinauloin.

Kukko ja munat

Hyvää pääsiäistä ja mukavaa pitkää viikonloppua!

Lapsuudessani meillä oli kotona kanoja.

Tuohikori oli keittiössä ja siihen kerättiin aina munankuoret.

Kuivat kuoret murskattiin ja syötettiin takaisin kanoille.

Nuo munat ovat vanhoja pesämunia samalta ajalta.

Keinotekoisia ja olivat pesissä malliksi siitä, mihin pitäisi muniman.

Kukko on aiemmin tuunamaani kolhuinen kukkopilli.

Eilen erilainen

Auki murrettu, avaimeton, eli romuna saatu lipas koki muutoksen.

Eilen oli vielä sininen. Lukon sain keploteltua irti.

Heitin rasian pannuun hiillokselle maalin pois polttoa varten.

Sopivaa avainta tai korvaavaa lukkoa ei varastoistani löytynyt.

Porasin pistehitsaukset auki ja irroitin ylimääräiset metalliosat.

Kaivoin varastosta palan ruskeaa nahkaa, josta tein verhoiluja.

Reiitin nahkapalojen reunat ja kiersin ne pellavalangalla. 

Lopuksi käsittelin nahat lankoineen mustalla kenkälankilla.

Päälle tulleen nahkapalan liimasin kiinni ja niittasin siihen merkin.

Rasian ympäri kiertävä nahkasuikale on vain pujotettu paikalleen.

Paljaaksi poltettu pelti on kaunista, väri vaihtelee valon mukaan.

Tuo merkki on ollut minulla kauan, löysipä sekin viimein paikkansa.

Eihän se tohon sovi, paitsi juuri siksi ja kiinnitysreiätkin oli kohdallaan.

Sisäpuolelle laitoin myös nahkaverhoilun.

Rasiakaappi

Puuhastelu eteisen parissa jatkuu...

Vanha, paksua peltiä oleva, jonkin työkalun rasia varastosta.

Sekä messinkinen systeemi tallin sekalaisten ruuvien laatikosta.

 Hiontaa, pyörittelyä, mietintää, hiontaa ja pölyn pois pesua.

Lisäksi yksi haulikon hylsy, josta tein tyyliin sopivan peitelevyn.

Aiemmin voimavirtarasiasta tekemäni säästöpossu,

 sai kaverikseen eteisen seinälle saman sävyisen kaapin.

Sisälle pinottuna tulitikkuaskeja, vielä mahtuisi muutama.
Väliseinä on niin tukevasti hitsattu paikoilleen, ettei voinut irroittaa.

Ja puuhastelu eteisen parissa jatkuu edelleen...

Rasvaprässit

Kuten varmaan olette huomanneet, tykkään kummista esineistä.

Nyt kannoin sisälle parit vanhat rasvaprässit, kun niin kauniita.

Joskus vuosia sitten saatuja kapistuksia, ei hirveän isoja.

 

Järeämmästä löytyi valmistustietojakin.

 

Näin likaisia olivat ennen perusteellista puhdistusta.

Sitä en osaa sanoa, ovatko johonkin spesiaalikäyttöön tehtyjä.

Pienempi saattaa päätyä (sitä pilaamattomaksi) tuunailukohteeksi...