Kuparia

Oiottu, kiillotettu ja kukitettu pienehkö kuparikannu.

Väänsin 0,9 mm rautalangasta siihen omanlaisiaan kukkia.

Kannu sekä jonkun emaloimat lehdet ja sydämet, kaikki saatuja.

Kannu oli likainen ja taisi olla joku suojalakkakin pinnassa.

Kolmesti piti kiillottaa, ennenkuin alkoi näyttää siedettävältä.

Ensin messinkiharjalla ja sitten krominkiillotustahnalla.

Lämpöä ja lempeä

Purkulangoista kudoin itselleni pirteän raidalliset lapaset.

Lanka lovikkaa, puretusta piposta ja lapasista.

Taas piti talousvaaan kanssa kikkailla, että sai riittämään.

Onnellista uutta vuotta kaikille!

Pitäkää huolta itsestänne ja toisistanne!

Pinkein piristein

 Nuoremman tyttären lahjapakettiin neuloin mustat lovikat.

 Piristeeksi pinkit, kelkkatakkinsa väreihin sopivat kuviot.

Kulhoitus

Paukuttelin vasaralla matkamuistolautasen kulhoksi.

 Patinoitunutta kuparista kiiltoa.

Ilmaiskorilöytö projektin alkaessa.

Muutaman maalinpoistopolton ja puhdistushionnan jälkeen

Ei siis lähteneet kaikki pintakäsittelyt millään keinoilla.

 Hakasin lautaseen muotoa käyttäen apuna viallisia puukulhoja.

Molemmissa puukipoissa on siis halkeamia, eivät käy tuunattaviksi.

 Sitten poistin irtoavaa likaa teräsharjalla ja kiillotustahnalla. 

Alapuolelta tämän näköinen.

Tein tätä, kun muu ei sujunut. Juuri sopiva projekti tehdä silloin,

 kun ajatukset eivät pysyneet koossa, senkun nakutteli vaan.

Kukkia ja kiemuroita

 Kirjoin vanhemmalle tyttärelle lahjaksi värikkään kissataulun.

Kuviointiin haettu ideaa katsellen kuvia meksikon kalloista.

Kehys löytyi kirpparilta ja väri työhuoneella olleesta spraypurkista.

Pohjaksi melkoisen vihreä paksuhko askarteluhuopa, joskus saatu.

Langat jämiä 35 vuoden takaa, silloisesta pöytäliinan kirjailusta.

 Sain silloin mummoltani pöytäliinan, 6 taplettia ja langat kirjontaan.

Kirjoinkin liinat silloin, muttei ne ole koskaan käyttöön päässeet.

Aloitin ääriviivoista, sitten silmät ja vaiheittain muut kuviot.

Varovaisesti hahmottelin piirtämälläni kaavalla ja lyijykynällä.

Riittävän karvaton kissa allergiselle kissafanille.

Emalin punaista joulua

On katettu kystä kyllä kotimaisin, punasin emalein.

Kissasiskoksetkin ovat päässeet pöytään uusissa mekoissan.

 

Pannu, kannu, muki, kulho ja lautaset fineliä. Kynttilänjalka rosenlew. 

Punaista ja mustaa, purkkia ja purnukkaa.

 

Kahlasin eilen omasta metsästä pienen kuusenkin.

Oli otettava se, minkä luo jaksoi rämpiä, lunta oli yli polven.

 

Pieni dyykattu kuusenjalka onkin kauan odottanut käyttöä. 

Putsasin ja maalasin sen harmaaksi.

Kolme vuotta sitten askarrellut kissat saivat uudet essumekot.

 

Materiaaleina askarteluhuopaa ja helmilankaa.

Taisin kausisisustaa tavallista enemmän, tyttäriä hemmotellakseni.

Ihanaa saada molemmat jouluksi kotiin. 

Nuorempi on tehnyt hurjan työrupeaman, josko ehtisi tovin nautiskella.

Mukavaa joulun aikaa kaikille lukijoilleni!

Käpykakku

Sain eilen nukkumaan mennessä idean erittäin helposta kranssista.

Tarvittiin vain vanha kakkuvuoka, oman pihan käpyjä ja nauhaa.

Kävyt on vain aseteltu vuokaan ja nauha kieputettu ympäri.

Jos laittaa roikkumaan, pitää nauhaa olla enemmän tai liimata kävyt.

Joulun jälkeen puran kranssin pois. Kävyt poltan pannussa, 

nauhan käytän johonkin ja vuoka jääköön odottamaan uutta ideaa...

 No joo, putsasin mie teräsharjalla vähän ruosteita pois vuuasta,

ettei sotke pöytäliinaa, sillä kranssini tulee vaakatasoon pöydälle.