Lankkujakkarat

Lankunpätkäinen pöytä sai ympärilleen lankunpätkäisiä jakkaroita.

Kuuteen riitti varastosta löytynyt puutavara. Ruuvit hain kaupasta.

Koko pihakaluston hinnaksi tuli ruuvien hinta, noin 20 euroa.

 

Jalat 48 x 48, 40 senttiset pätkät ja porattu ruuveille reiät.

 Kansi 48 x 198, 45 sentin palat ja alle 48 x 98, 30 senttisenä.

Koottu 6 x 100 ruuveilla, joita meni paljon. 

Näiden jakkaroiden materiaali, oli muiden rakennusjätettä.

Lopuksi sivelin pintaan saatua ruskeaa puuöljyä.

Jäi vähän sävyeroja, koska osa puusta oli harmaantunutta.

Koko kesä on käyttövesi lämmitetty näiden projektien rippeillä.

Ja vihdoinkin liiteristä vapautui riittävästi tilaa ensi talven polttopuille.

Lankkupöytä

Autokatoksen rakentamisesta jäi pilarin ja lankun pätkiä.

Ne olivat juuri sopivan mittaisia jämerän pihapöydän tekoon. 

Jalat on 100 x 100 pilaria ja kansi 150 mm lankkua.

Kannen kooksi tuli 145 x 75 senttiä, lankun pätkiä kun oli 9.

Pöytä on koottu ruuveilla, 6 x 160 jaloissa ja 6 x 100 kannessa.

Vähän oli lankut kieroja, joten ei ihan tasainen kansikaan.

Pinnan käsittelin ruskeaksi saadulla puuöljyllä.

Katos vaan

Mitään kovin luovia ideoita ei ole ehtinyt toteuttaa, 

 kun aika menee ulkona autokatosta rakentaessa.

Eka oikeasti isompi projekti, mutta ihan kaksin on tätäkin lopulta 

osattu tehdä, viisaammilta kyllä kovasti neuvoja kyselty.

Nyt täytyisi vissiin valvoa jokunen yö, että saisi maalattua, 

sillä ihan liian aurinkoisia päiviä maalaamiseen.

Kattopelti laitetaan vasta kun puuosat on maalattu, ettei sitä sudi.

Liotettu ja harjattu

Kertynyt noita saatuja ruosteisia työkaluja.

Huomasin että osa laatumerkkiä, leuatkin kuin uudet, vain ruosteessa.

Laitoin sitruunahappoliuokseen likoamaan päiväksi.

Sitten tiskasin teräsharjalla ja vielä kuivanakin vähän harjailin.

 

Osahan kelpaa ihan käyttöön, romuimmat menee taiteeseen.

Parit käypäset pihdit maalasin osin oranssiksi, ne menee kelkan 

tai mönkkärin työkalulaatikkoon, niin eipä katoa niin helposti.

 

Parhaimmat tietenkin omaan käyttöön työhuoneelle.

Lovileukaiset halpis sivuleikkurit joutaakin nyt metallinkeräykseen.

Ehkä nuo bachot kestää vähän paremmin.

Luonnon harmaa

Kun keittokatos pihalle valmistui, jäi turhaksi yksi tekemäni pöytä.

Pöytä oli tehty 7 vuotta sitten aisatusta männystä ja kelolaudasta.

Purin pöydän palasiksi ja käytin melkein kaiken uudelleen.

Kannesta tuli tikkataululle uusi tausta, vanha oli jo niin reikäinen.

 Jalat keväällä aisattua mäntyä, edelliset kun oli jo osittain lahot.

Pöydän pyöreistä puista sahasin yhteen penkkiin jalat.

Kanneksi löysin jo valmiiksi harmaantuneen lankun.

Eipä paljon erotu uusi penkki vanhojen joukosta.

Samalla lyhensin yhtä penkkiä, että ovat kaikki saman mittaisia.

Sieltä jostain

Kirpparilla tuli vastaan eurolla muistoja herättänyt spriikeitin.

 

 Muistan lapsuudesta sinisen samanmoisen.

Sillä isä teki monesti ruokaa jossain leirintäalueella ollessamme.

Veljeltä joskus kysyin missäköhän se on, oli kuulemma jo ruostunut puhki. 

Nytpä mulla onkin ihan oma. No mulla on kyllä aika monta retkikeitintä, 

mutta ainahan joukkoon yksi lisää mahtuu... :)

Ostaessa oli aika paljon nokisempi, mutta pesin perusteellisesti.

Taidankin tunnelmoida ja keitellä tällä ihan kotipihalla kahvit :)

Minibaari

Tarpeettomana saatu avainkaappi muuttui miniminibaariksi.

Purin kaapin palasiksi, poistin osia, hioin ja kokosin uudelleen. 

Pyöristelin samalla nurkkia ja yritin hioa rumat sahausriippeet pois.

Sitten käsittely kahdesti mustalla öljymaalilla.

Varmasti jonkun halpakaupan tuote, ovikin oli kiinnitetty vinoon.

Kiinnitin keittokatokseen. Laitan sisälle snapsilaseja pölyltä piiloon.

(Kunhan muistan tuoda kakkoskodista kirppisläjään jo siirrettyjä.)

 Laatikkoon mahtuu muutama tulitikkuaski kosteudelta suojaan.