Pelkkää raitaa

Toisetkin lapaset omiin käsiin tehty.

 

Punamustat nämäkin ja seitsemää veljestä.

Tällä kertaa ohutta raitaa.

Levenee ja kapenee

Neuloin itselleni lapaset, tietenkin punamustat.

Lapasen mitalla vaihtuu mustasta punaiseksi.

Ekat raidat 1 ja 6, sitten 2 ja 5, sitten 3 ja 4...

Seitsemää veljestä, punaista oli, mustan ostin.

Kuurakuorrutus

Joulupuu on rakennettu, ehkei sentään.

 

 Reilu vuosi sitten, erilaisten valaisinten osista

ja kaarnasydämistä koottu puunhäkkyrä, 

on saanut kauniin, kuuraisen kuorrutuksen.

Tiukujen kilinää

 Jos eilen valmistui rumpu ja kapula, 

niin tänään voinkin sitten soitella tiukuja.

Villalangasta palmikoin tiukuihin nauhat.

Kirppikseltä pienempi tiuku.

Nahkahihnan leikkasin pois, maalit poltin pois.

Isomman tiu'un sain kaverilta.

Siitäkin poltin pannussa maalit pois.

Miniporalla+teräsharjalla putsasin molemmat.

Nyt voin tonttuilla, soitellen tiukuja ja rumpua :)

Rummun pärinää

 2000. blogipostaus, joten rummun pärinää.

Tein työhuoneella olleesta kehästä rummun.

Idea lähti liikkeelle tuosta poronsarvesta.

Lajittelin työhuoneella sarvia eri töihin

ja tuon erikoinen muoto kiinnitti huomioni. 

Koristelin sarven villalangoilla.

Kuviot rumpuun piirtelin permanent tussilla

ja nahkaa patinoin mustalla saapasrasvalla.

Puukehä on jäännös aiemmasta projektista.

Joku kulhon reuna, jonka olen sahannut pois.

Siistin sahauspinnan ja hioin pois lakat.

Kehän halkaisija 15 cm, ettei kovin iso rumpu.

 

Varastossa oli onneksi ohutta, punaista nahkaa,

kun olen joskus kirppareilta paloja ostellut.

Pala oli vähän nippanappa, riitti juuri ja juuri.

Puukehässä oli ulkoneva kohta, jota hyödynsin.

Nahan reunaan tein reiät kiinnitystä varten.

Kahdesti kiertää harmaa villalanka reijissä.

Punaiset langat pujottelin harmaisiin tikkeihin.

Rumpu soi pehmeästi ja aika hiljaisesti.

Nahka ei olisi kestänyt kovaa pingotusta,

joten sointi on sen mukainen.

Molemmista päistä

Kun ei kokeilematta tiedä, onko ne sopivat,

niin neulotaan sitten kerän molemmista päistä.

 

 Vävypoika pyysi kelkkarukkasiin sopivat lapaset.

Sain käden kuvan ja langan, mutta jätin kesken.

Kun ei saa olla liian isot, tai menee mykkyrälle.

Eikä liian pienet, kun ei ole hyvä sekään.

Yhteishyvän ohjeesta katsoin silmukkamääriä.

Kokeilkoon ensin, sitten tietää joko katkaistaan,

vai pitääkö purkaa ja neuloa kärjet uusiksi...

Jää kide

Työstetään hanaa vaiko venttiiliä ja jää kide.

Valurauta vaihtui siis valettuun alumiiniin.

Hioin ja kiillotin osittain, patinakin saa olla.

Ehkei tuo ihan lumi- tai jääkidettä muistuta,

mutta onhan se työstön jälkeen jäänyt kide.

Tällainen oli aloittaessa.

Tässä kuvassa toisin päin, kuin yläkuvassa.

Muotoilinkin kiinnityspuolesta päällipuolen. 

Paljon piti madaltaa kantikasta ruuvinreikää.

Ja lopuksi pyöristellä reiän molemmat reunat.

Monenlaista kärkeä käytin miniporassa.

Siivousmielelläkin, käytin huonoja pois. 

Joskus ostettu roinakaupan kärkisarja,

joista osan sai heittää pois samoin tein.

Valusaumoja poistin myös ihan viilalla.

Olihan tuossa taas nyhertäminen :)

 Keittiön pöydän päässä on nyt valettua metallia.

Kynttiläjalka, kynttilänalunen ja jäänyt kide.

Kauan säilötyt kynttilätkin, 

nekin käy hyvin kukkien ja ledien väreihin.