19.6.2019

Liehuva sarvipää

 Tein kotipihalle, laavun viereen ihan oman lipun.


Tangoksi reilu 3 metriä keväällä aisattua, oman tontin mäntyä.
Olikin aika kärsinyt puu, isompien varjossa, vain yksi vihreä oksa.


Maalattu tekstiilimaalilla suoraan kankaalle ja molemmin puolin.
Olisi kai kaivannut toista maalikerrosta, mutten halunnut tönkköä.
Käytin apuna piirtämiäni kaavoja ja luonnostelukynää.
Kangas lienee jotain ulkoilukangasta, joka toiminut verhonakin,
 ja sitä ennen muistaakseni myyjäispöytäliinana.
Piti ratkoa ensin pois vanhat ompeleet ja kantata uudelleen.
Tontin nimi on Porola ja ainahan mukaan mahtuu muutama sydän.

17.6.2019

Kootut valuraudat

Lyhtytolppa, johon koottu tuuliviirin ja kynttilänjalan valuraudat.


Saadut hajonneen tuuliviirin osat olleet tolpassa jo pitkän aikaa.
Eli jalkaosa, kaksiosainen pallo ja ilmansuuntien osoittimet.
Nyt parantelin rakennelmaa vielä kelvottoman kynttilänjalan osilla.


Valurautainen, seinämallin kynttilänjalka oli ruuveilla koottu.
Taustalevy ja kynttiläkuppi olivat ruuveilla kiinnitetyt,
Pistämälle ne päällekkäin sain tolppaan nupin.
Jalkaosan valmiisiin kierteisiin kiersin auki väännetyn silmukkaruuvin.
Porasin tolpan läpi reiän ja pengoin sopivan pultin kiinnitystä varten.
Spraymaalasin kaikki osat mattamustiksi.


Komppassia apuna käyttäen, suuntasin tolpan ilmansuunnat oikein.
Lyhdyksi laitoin nyt viime kesänä tuunaillun hyttyssavulyhdyn.
Syksymmällä voikin laittaa sitten jo kynttilälyhdyn.

13.6.2019

Mansikoita

 Ompelin kierrättäen tyttären tyttärelle kesähatun.


Kangaspalat olen saanut äidiltäni joskus vuosia sitten.
Mitälie liinoja olleet, mieki ne jo joskus tapleteiksi muuttelin.
Kaava oli 84 senttiselle lapselle, eli liian iso 4,5 kk ikäiselle.
Pienensin paloja 5 milliä, niin sain hatun kooksi noin 45 senttiä.

 

Käsityölehtikin josta ohje, on 25 vuoden takaa, 6/94.
Lähes saman verran on aikaa siitäkin, kun samaisella kaavalla 
ompelin omille tyttärille kierrätyskankaisia kesähattuja.

12.6.2019

aaa

 Mulla oli jostakin kulkeutuneena messinkinen numero 2.


No kun se ei toimi yksinään, niin sahasin muovista a-kirjaimen.
Kakkosen muotoa hyödyntäen, piirsin ensin kirjaimelle kaavan.
Muovilevy oli kelju sahattava, sahanterä kun sulatti sitä.
Enkä saanut samanlaista viistettä reunaan tehtyä, kun numerossa.
Messinkisen numeron hioin ja maalasin mattamustaksi.
 
 

Ruuvasin ne autokatoksen tolppaan, näkyvätpä ainakin.
On tuo a kyllä aika itetehdyn näköinen, mutta olipa ilmainen.
Talon nurkallakin on muovista sahattu 2a, ne vaan jää usein varjoon.
Vanha, tuunattu postilaatikko on koristeena, posti tulee toisaalle.

11.6.2019

Peiliä

Kirpparilta löytyi tänään kolmella eurolla pieni peili.
 Isomman samanlaisen olen ostanut 14 vuotta sitten.

 

Isommalla taisi silloin olla hintana 100 kruunua. 
Tai tulihan sille lopulta paljon enemmän hintaa,
kun ei se sopinut edellisen talon sisustukseen, 
niin piti vaihtaa taloa, sisustusta ja aikalailla maisemaakin :)
Eli oli eka hankinta uuteen kotiin, ilman että sitä kotia vielä oli. 
Oli vasta vain haave kodin ja paikkakunnan vaihdosta.
 

 Ovet taittuu kiinni.

 

 Makuuhuoneen tason päällä peiliä ja tästä lähtien peilejä pidän.
Sopivasti ovet auki, niin pysyvät pystyssä itsekseen.

10.6.2019

Kaarnakaruselli

 Kaadoimme tontilta yhden ison pystyyn kuivaneen männyn.
Otin siitä talteen paksua kaarnaa askartelumateriaaliksi.


Veistelin, no en, sahalla ja hiomakoneella tein kaarnasta sydämiä.
Ripustin ne juuttinarulla mustaksi maalattuun varjostimen runkoon. 
Kovasti otusten rei'ittämää tuo pystyyn kuolleen puun kaarna.
Tolppakin kierrätetty, kannatteli vuosikausia tikkataulun taustaa, 
kunnes lahosi ja muuttui siihen käyttöön liian lyhyeksi.

 

Varjostin riisuttu jo aiemmin, nyt poistin vielä sisemmän kehän.
Kiinnitin varjostinrungon löyhästi ruuvilla, pääsee pyörimään.


Siinäpä tuo nyt tien vieressä tököttää.
Voi olla että pitää keksiä joku toinen paikka, 
tuossa kun ei voi olla talvella, sillä haittaisi kolan pukkailua.

5.6.2019

Tartsani

Tartsan, tuo havumetsien sankari, eikun...
No pihapuussa seikkailee nyt oksankarahkasta tehty Tartsani.

 

Männyissä heikosti liaaneja, joten narussahan tuo killuu.


Tällainen tuo kuiva männyn oksa oli ennen työstämistä.


Pään sahasin oksanpätkästä ja kiinnitin pyörrökepin pätkällä.
Lannevaatteeksi veistelin kaksi kaarnasydäntä ja narulla kiinni.


 Narun joutui heittämään aika korkealle, että sai oksan yli.
Tikkailta solmin narun lenkiksi ja solmun siirsin ylös, pois näkyviltä.

Iso palomiehenhaka on hyvä paino, kun heittää narua oksan yli.
Se ei muotonsa takia kovin helposti takerru kiinni oksiin.
Olen tarkoituksella jättänyt kaikki korkealla olevat narut lenkeiksi,
kun katkaisen alhaalta, siitä mihin tikkaiden ollessa a-tikkaina yllän,
niin saan kiskottua narun tarvittaessa poiskin.