24.5.2019

Teetä yhdelle

Kirpparilla tuli vastaan yhden hengen aamiaissetti.
Musta, pallokuvioita ja hinta 1 euro, niin mukaanhan se lähti.


 Askartelin kierrätysmateriaaleista niille oman pienen pöydän.
Liinaksi pala jo käytöstä poistettua, kulunutta vahaliinaa.
Nytpä on koko euron edestä pirteää pihakoristetta. 
Ilmojen lämmettyä voisin lisätä jotain kukkaa mukaan...
Pöytä kaipaa kyllä jotain pikkutuoliakin viereensä...


Pöydän jalaksi laitoin tällaisen saadun rautalankahäkkyrän.
Hioin pois enimpiä ruosteita ja spraymaalasin mustaksi.
Kannen sahasin käytetystä vesivanerin palasesta.

23.5.2019

Kerran vielä kranssi

Joskus nappasin kirpparin ilmaiskorista muovimurattia.
Aikansa se palveli pihan reunamilla koristeena, 
mutta sitten alkoi muovi hapristua ja lehdet irtoilla. 
Keräsin ne pois, heittääkseni roskiin, mutten raaskinutkaan.


 Yhdistettynä hylättyyn jakkaran kanteen, lehdistä saikin kranssin.


Tällainen sekalainen ja havunneulasiakin sisältävä kasa oli, 
kun ne metsän reunasta pois kokosin.
Keräsin tarkkaan kaiken pois, sillä ei nuo kuulu luontoon.


Päädyin nyppimään kankaiset lehdet irti muovisista varsista.
Oli niin ajan ja auringon haprastuttamat, että aika helpolla irtosi.


Sahasin kolhuisesta jakkaran kannesta keskiosan pois.
Hioin pois lakat ja pyöristin reunat, sitten vihreää pintaan.


Huuhtelin lehdistä pois sammaleet ja muut roskat.
Nitojalla kiinnitin lehdet maalattuun kehään.
Mietin kuumaliimaakin, mutten halua enää toiste kerätä
maastosta noita lehtiä, niin niitit ainakin pitää ne paikallaan.

Mitään koristetta en laittanut, menee kakkoskodin kuistille
ja lisäillä sitte kauden mukaan jotain jos siltä tuntuu.
Kesällä vaikka perhonen ja talvella jotain punaista marjaa...

21.5.2019

Palloilua

Dyykattu peltirasia ja tuikkukuppi muuttuivat kuumailmapalloksi. 


Keskeltä aukeavan kullanvärisen peltirasian suihkin keltaiseksi.
Tuikkukippoon tein puuttuvan pohjan sekä reiät ja maalasin myös sen. 
Palloon laitoin silmukkaruuvin ja polkusinnyöristä solmin ripustukset.
Sitten joutilas ukko kyytiin ja matkaan.


Matkaan pääsy vaati monta yritystä heittää naru painoineen oksan yli.
Lopulta onnistui ja tikkailta ylettyi vielä solmimaan pallon naruun.


 Taitaa tuon männyn alin oksa olla ainakin viidessä metrissä.

20.5.2019

Häkkikana

Vanhoja romuja koottu taas uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Maalasin metallilankakanan uudelleen ja pistin häkkiin.
Tuo kana kun on tarpeeksi tunteeton, ettei moisesta kärsi.


Mukaan häkkiin kana sai munakupin ja sulan.
Punaiseksi maalattuina nekin. 


Munakuppi löytyi itseltä, mutta sulan väänsin rautalangasta.


2 millin ja 0,9 millin hehkutetuista langoista se vääntyi. 

Munakuppiin ja kanaan olen kyllästynyt jo moneen kertaan,
meinannut pistää metallinkeräykseenkin,
mutta josko noita nyt taas kesän katselisi...

17.5.2019

Puuhun takaisin - pihditön versio

Kehitin eilisistä puuhunkiipeäjistä pihdittömän version.


Jos se rautalankaraajainen versio oli liian hankala,
niin tämä on helpompi toteuttaa ja onnistuu lapsiltakin.
Työkalut ja materiaalitkin löytyy todennäköisemmin kotinurkista.


Käpy, nyöriä, luonnonväristä lankaa, helmiä.
Mie tein pään kiinnityksen ruuvilla ja porattuun reikään.
Liimaa voi kokeilla, mutta miten kestää kävyn kosteusmuutokset. 
Liiman pitoa voi parantaa käyttämällä kiinnityksessä
 porattua reikää ja tulitikkua tai grillitikun pätkää vahvikkeena.

 

Työvaiheet järjestyksessä:
Porasin kävyn kantaan päätä varten reiän.
Pujotin helmet nyöriin.
Katkaisin nyörin keskeltä.
Solmin käsinyörin käpyyn.
Pujotin roikkumislangan.
Solmin käsinyörin päät.
Solmin jalkanyörin käpyyn ja sitten sen päät.
Ruuvasin pään paikoilleen.
Sitten pihalle paksukaarnaisen männyn luo.
Ujuttamaan käsien välinen lanka kaarnan reunan alle.

16.5.2019

Puuhun takaisin

Omalla työhuoneella ja pihalla voi kokeilla kaikenlaista pöljää.


Joten pihapuussani kiipeilee nyt männynkäpyjä takaisin oksilleen.
 
 

2 mm rautalangasta väänsin kävyille raajat ja helmestä pää.

Kiinnitystä saikin miettiä, että kestää kävyn kosteusmuutokset.
Laitoin käsien väliin ohuen rautalangan, jonka ujutin kaarnan alle.


Silmukat raajoihin tein vasta, kun olin saanut ne ujutettua käpyyn.
Pari käpyä hajosikin, sen verran kovin ottein juotui pujottelemaan.
Pään ruuville tein kävyn kantaan reiän ja näversin helmeen kolon.
Lopuksi vielä spraymaalilla vähän väriä.

 

Kuusi käpyä tein, josko se nyt tätä hulluutta riittäisi.

15.5.2019

Sadan metrin nauhat

Pitihän sitä ostaa vähän lisää polvekenauhaa, kun halvalla sai.
Eihän 100 m paljon ole, vain muutamaksi (kymmeneksi) vuodeksi.


Vain tummia värejä oli jäljellä, kolmea eri sinistä ja mustaa.
Mie tietysti otin puolet sinisiä ja puolet mustia, eli viis ja viis.
Hinta yhteensa 2 euroa, jonkun vanhan varaston tyhjennystä.
Tykkään tuosta nauhasta, se on kiva koriste, kun kierrättäen ompelee.