29.3.2018

Ei kotkota ei

Ei kanoja ei tipuja, mutta muniihan ne ankatki.


Kylpyankkakokoelma sai jatkoa säästöankasta.


Romukasasta pelastettu ruma ja sokea ankanpoikanen.


Pohjatonkin oli ja kovasti patinoitunut.


Leikkasin risasta alpakkakiposta palan ja sahasin vanerista soikion.
Hakkasin metallipalaan syvennyksen kiinnitysruuvia varten.
Pujotin vanerin ankan sisäpuolelle ja kolikkokolosta
viivottimella vaneria painaen, ruuvasin metallilapun kiinni.


Nyt on aukko tukittu ja lintu kiillotettu.
Silmien kohdalle porasin reiät, joihin laitoin huonekalunaulat.
Kaulaa koristamaan joku kupariketjun pätkä työhuoneelta.
 

Nämä kelpaa meidän pääsiäistipuista ja -koristeista.

Aurinkoista pääsiäistä kaikille lukijoilleni!

28.3.2018

Hihnoi

Tein vielä hihnan tekemiini pitkäsiimalaatikoihin.

 

Lukko hajonnesta hihnasta ja nauhakin jostain purettu.


Tikkasin moneen kertaan ompelukoneella, että kestää.

Parantelin myös omaa eräreppuani.
Solmin 3 metriä nyöriä toppaukseksi olkahihnaan.


Merimiessolmulla päättelin ja jätin nyörin päät näkösälle.
Narua tarvitessa on sitten helppo purkaa käyttöön.

27.3.2018

Kuntoon ja kantoon

Pääsiäiseen kuuluu pilkkiminen, joten pientä kamojen kunnostusta.


Pystypilkit kiillotettu ja kunnostettu.
(pilkit on alunperinkin jo romuista pelastettuja, ei ostettuja)
Ihan ite väänsin leikarit, toimii miten toimii, tärkeintä on ulkoilu.
Onpa noilla kalaa tullut ennenkin, miksei siis tänä keväänäkin.


Sain pilkit mahtumaan pieneen tupperwaren rasiaan.
Nuo on niin sitkeää muovia, että kestää käyttää pakkasessakin.
Laitoin rasian pohjaan ja pilkkiputken kanteen tarranauhan.
Eipä tarvitse pohjalta asti kaivella.


Pilkkireppunanihan toimii muokattu viemäriputken pätkä.
Kierrättäjän kalastuskamatkin on siis kierrätettyjä :)

26.3.2018

120 koukkua

 Lupasin vävypojalle, jotta teen pitkälle siimalle laatikot.
Toivottavasti tuli käypäset, kun ei itellä kokemusta lajista.

 

Yhteen laatikkoon saa kaksi 20 koukkuista siimaa.

 

Laatikoita tein kolme. Yhteensä siis 120 koukulle.


Laatikoiden ja kannen alapuolelle laitoin pienet palikat.
Pysyvät pinossa ja paikallaan, ottaa sitten yhden tai kaikki.
Tehty kestämään pomppuista kyytiä reessä moottorikelkan perässä.

Mitään ei tarvinnut ostaa, vaneri oli jämäpala, 
puutavara rakennusjätettä ja ruuvit johonkin muuhun ostettu.

23.3.2018

Ihan pienet

Jos viikonlopun kunniaksi pienet.
Punaiset kirpputorilta löytyneet lasikipot.

 

Kuusi rubiininpunaista ranskalaista Luminarc snapsilasia.
Tuo väri oli niin upea, että oli pakko ostaa :)
 

Ruotsalainen 7,5 senttiä korkea maljakko.
Aika pieni pitää kimpun olla, että tuohon mahtuu.
Taitaa olla juuri sopiva lempikukilleni, eli metsätähdille.

21.3.2018

Rasioitu

Tytär osti minulle kirpputorilta soittorasian koneiston.


Soittaa vissiin Vivaldin Kevättä, joten aika ajankohtainen.
Hinta oli hurjat 50 senttiä. Pitihän tuolle sitten keksiä se rasia.


Aihioksi alumiinimuki, jonka katkaisin ja porasin kylkeen reiän.
Sitten sahasin 9 mm vanerista kiekot pohjaksi ja kanneksi.
Kannen pintaa saikin miettiä tovi, kunnes idea lopulta selkeni.
 

Alumiinisesta lautasesta sahasin kaareutuvan reunan pois.
Keskelle löytyi ruusuke verhon pidikkeestä, maalinpoiston jälkeen.
Kannen alumiiniin sain kivan pinnan porakoneen teräsharjalla.


Kiinnitin koneiston parilla pienellä ruuvilla pohjavaneriin.
Tein kannen ja pohjan vanerikiekoista niin jämptit,
että liima tai muuta ei tarvittu, ne on vain painettu paikoilleen.

19.3.2018

Maalia ja tarraa

Maalasin kauan turhana pyörineen teepurkin mattamustaksi.


 Leikkasin punaisesta dc-fixistä 15 ympyrää ja liimasin kylkiin.
Näkeehän noista että on saksilla leikatut, ei täydellisen pyöreitä.
Näkymättömiin jäävät 2 ja 3, eli pisteluvut on oikein, kun tulee 7.


Tämän värisenä tälle ei ollut käyttöä.
Muoto oli niin neliskanttinen, että siitä se ajatus nopasta.

17.3.2018

Ei oo suunta hukassa

Kirpparin ilmaisia anteja, sellaisenaan tai muokaten.


Silvan peilikompassa, näppärä omaan taskuun tai eräreppuun.
 

Metallinen nukkekodin katolle käypänen tuuliviiri.
Taidan kokeilla tarttuisiko tuohon mattamusta spraymaali.
 

Joku asteikoltaan haalistunut matkamuistomittari.
Kiskoin kaiken irtoavan pois ja heitin nauhan pyykkikoneeseen.
 Toisen pesun jälkeen, liimoista ei ole paljon jäljellä.


Keinutuolin matto, seinävaate, pöytäliina vai matto.
Siistin päät, kun keksin mihin tuon nukkekodissa laitan.

15.3.2018

Katkastu maljakko 2

Eilen katkaistun kuparimaljakon kaulakin hyödynnetty.


Siitä tuli pieni viisisakarainen kruunu.


Tämän verran oli maljakosta jäljellä.


Kikka miten saa helposti suoria linjoja pyöreisiin esineisiin.
Välillä pitää vähän penkoa, ennen kuin sopiva koroke löytyy.
Nyt käytössä kananmunien mikrokypsennyskippo, eli ruuvipurkkini.


Sakaroita varten tein pahvista kaavan.
 Olin jakanut ympyrän viiteen osaan ja tehnyt merkit yläreunaan.


Tai eihän mun tarvinnut kehää jakaa, eikä käyttää astelevyä.
Sillä olen tehnyt sen valmiiksi jo kymmenen vuotta sitten.
Kontaktimuovilla päällystetty pahvikiekko helpottaa kummasti.
Esine vain pahvin päälle ja reunoihin merkit sopivalla jaolla.

Porasin ensin pienet reiät ja suurensin sitten koneella hioen.
Iso terä olisi voinut vääntää metallia.
Leikkelyn suoritin kultasepän peltisaksilla.
Reunat siistin aluksi viilalla ja lopuksi 150 hiomapaperilla.


Poistin pinnasta suojalakan myrkyllä ja teräsharjalla.
En kiillottanut pintaa, toivottavasti patinoituu nopeasti.
Sisälle mahtuisi tuikku, jollain alustalla, koska ei ole pohjaa.

14.3.2018

Katkastu maljakko

Katkaisin saadun lommoisen kuparimaljakon peltisaksilla.


Viilasin leikkujäljen suoraksi ja siistiksi.
Taitoin yläreunan kaksikerroin vasaralla naputellen.
Oioin siinä samalla enimpiä lommoja.
Lopuksi puhdistin sisäpuolelta ryönät krominkiillotustahnalla. 
Ulkopuolta en paljon kiillottanut, ettei patina tai suojalakka lähde.


Leikkasin poikki hieman tuon taitteen yläpuolelta. 
Näin tuota reunaa oli helpompi taittaa alas.

12.3.2018

Vuorotellen

Helmet pujoteltu, vuorotellen uutta ja purettua helmeä.


Muovihelmiä, nopat joskus tilattu, pyöreät purin saadusta korusta.


 Ei meinannut työvalo riittää reikien löytämiseen mustista helmistä.
Nyöri lienee jostain miljoonalaatikosta pelastettu kalastustarvike.


Tällaisen saadun kaulakorun purin palasiksi.


Purkillinen mustia muovihelmiä, isompaa ja pienempää.
Ketjuja, lukkosysteemi ja kasa ristejä.

Olen muuten melko pikkutarkka lajittelija purkaessani.
Erottelin jopa langanpätkät ja metalliset pikkuosat toisistaan,
ei tullut sekajätettä, langat paloi pannussa ja metallit kiertoon.


Jos joku askartelija tarvitsee, nuo ristit joutaa postikuluilla.
Yksi isompi risti ja 35 pientä. Paino yhteensä 20 g, kirjeenä 1,40.
Nikkelipitoisuuksista ei tietoa, käy ne ainakin korttiaskarteluun. 
Ja miksei kävisi johonkin 1:12 mittakaavan rakennelmiinkin...

9.3.2018

Ei se siihen kuulu

...no ei varmasti kuulukkaan.
Joutava joulukoriste kohtaa tanskalaisen matkamuiston.
Yhdistäähän molempia se, että ovat kierrätysmetallia.


Toivottavasti ei palellu poloinen.
 

Hammasharjalla ja krominkiillotustahnalla puhdistin hapettumia pois.


Alunperin meinasin laitaa kelkkailemaan pienen puu-ukon.
Mutta se on liian iso ja kömpelö, eikä osaa istua sievästi.


 Puu-ukko sai kuitenkin jonkin kromiosan hatukseen.


Kelkka on irroitettu ilmaiskorin joulukoristeesta ja poltettu puhtaaksi.

Mukavaa, hassuttelevaa viikonloppua!

8.3.2018

Naistenpäivä

Hyvää Naistenpäivää!


Roskislöytö laukku ja termari kera kirppislöytö astioiden ja huivin.
 

Ruusuhuivi kalloineen on syksyinen kirppislöytö.

7.3.2018

Remppajakkara

Tein työhuoneelle erittäin jämerän jakkaran laudan pätkistä.

 

 Jakkara on 33 senttiä korkea ja kannen koko 30 x 45 senttiä.
Yletyn tuon kanssa ylähyllyiltäkin tavaroita penkomaan.
Vähän turvallisempi kiivetä tuon päälle, kun jonkun tuolin länkkyrän.
Hurjimmillaan, olen killunut pyörällisen toimistotuolinkin päällä.
Tuo käy myös remppajakkarasta, ylttää maalaamaan katon rajaan.
Ja miksei tuo kesällä kävisi pihapuuhasteluihinkin.


Samalla sain käytettyä liiterissä pyörineet neljä laudan pätkää pois.
Laudat pontattuja, pituus noin metri, paksuus 28 ja leveys 140 mm.
Rakennustyömaalta polttopuuksi haettua jätepuuta, lattialautaa lie.


Reunoihin tulevista laudoista sahasin ponttaukset pois.
Hioin koneella kaikki sahausjäljet siisteiksi ja pyöristin reunat.
Laitoin tuon välitason vielä tukevoittamaan, eipä varmasti nitku.


Kokosin jakkaran ruuveilla, melko isoilla jopa, pitäisi kestää. 

Jahkailen vielä, käsittelenkö vai annanko vain olla noin...