Kilistelyyn

 Lohjenneesta poronsarvesta, rautalangasta

ja kynttilänjalan palasta kilikello.

 

Kynttilänjalan kuppiosassa oli jo reikä,

mutta porasin sen isommaksi.

Sarven pätkästä hioin lohkeamat pois

ja sahasin siihen sydämen muotoisen aukon.

 

Kelloon kieli ja kiinnityslenkki rautalangasta.

Kivasti kilisee ja kestää pikkuväenkin kilistellä.

Parsinkiekko

 Tein kynttilänjalan palasesta parsinkiekon.

 

Hioin pinnan ihan sileäksi

 ja vedin mehiläisvahan pintaan. 

Leveys noin 8 ja korkeus 2,5 senttiä.

 

Tämmöisestä palikasta aloitin.

Ensin hioin koneella ja lopuksi käsin.

 

Käy kantapään parsimiseen.

Mahtuu hyvin pidemmällekkin sukkaan.

Tykkään tästä enempi, kuin parsinsienestä,

parempi työasento pöydän äärellä.

Kukkakoru

Kirpparilta löytyi kiva hopeariipus.

 

 830H merkintä löytyi, vuosileimaa ei

ja valmistajaleima epäselvä.

Halkaisija reilun 2 cm ja hinta 50 senttiä.

Raamit

Joskus kirpparilta ostettu peltikyltti kehystetty.

 

Kehyksissä ei näytä ihan niin nykyaikaiselta.

Käsityökamarin seinälle tämän ripustan.

Joskus dyykattu kehys, jonka hioin puhtaaksi.

Ruskealla puuvahalla käsittelin kehyksen.

Kehyksessä oli lasikin, mutta sitä ei tarvittu.

Keksin laittaa lasin hyvään talteen,

näihin samoihin kehyksiin, peltikyltin taakse.

Mustan kissan kauha

Musta kissa kauhaan istahti.

Keittiön seinälle ripustin koristeeksi.

Kirpparilta löytynyt punainen emalikauha.

Herkullisen punainen, en voinut jättää sinne

 ja jonkinlainen visio mulla oli jo ostaessa.

Neulenukella tein kolme, yhtä pitkää pötköä.

Ompelin yhteen ja pujotin sisälle rautalangat. 

Pään tein neulahuovuttamalla.

Samanlaisia kissoja tehnyt ennenkin.

Saksien

Kunnostin romuna saaduista saksista terävimmät.

 

 Saksalaisia kaikki. 2  x Solingen 1 x Singer.

 

 

Singerin saksista oli muovitukset hajalla.

 

Sivuleikkureilla nyhersin pois loputkin.

Keittiösaksissa oli pintaruostetta, olleet ulkona.

Kaikkia putsasin miniporalla ja teräsharjalla, 

sekä viimeksi vielä hiomatahnalla. 

Ei edes terottaa tarvinnut, 

hyvin pystyi moninkerroin taiteltuun postisiin.

Pölyisemmälle työhuoneelle menevät,

näistä kun saa pois maalitahrat ja muut.

Pyöreää

Oli tarve yhdelle lämpömittarille,

no osat siihen löytyi, kun vähän penkoi.

 

 Lampunjalkaa ja jostain purettu mittari.

Irrotin lampunjalasta pyöreän alaosan.

Tukin puutapilla siinä olleen johdonreiän.

 

 

Sahasin keskireiän isommaksi,

että mittarin takaosa mahtuu.  

Hioin reunat siisteiksi.

 

Porasin taakse ripustureiän.

Sitten mustaa puuvahaa pintaan.

Karhuntarralla kiinnitin mittarin taustaansa.

Paikka a

Ajohanskan reikä ja reiän paikkaus.

 

Miehen ajohanskaan oli sulanut reikä. 

Käypäset hanskat vielä muuten,

joten lupasin korjata reiän. 

Miten se olikaan, mitä et voi piilottaa, korosta.

Leikkasin ohuesta nahasta pöyrylän, 

johon piirsin hopeatussilla A-kirjaimen.

Sitten reunoille reiät, että helppo ommella.

Nyt on toinen hanska nimikoitu, eiku paikattu.

Kelpuutti korjauksen ja ehdotti,

 josko ompelisin toiseen M-kirjaimen :D

Uusi ulottuvuus

Työhuoneella ja miksei muuallakin,

kaipaa välillä lisää ulottuvuutta.

 

Tein 77 senttiä pitkän jatkeen.

 

 

 Varreksi pätkä vanhaa jääkiekkomailaa.

Pätkällä oli joku joskus korjannut

levitettävän sohvan pohjaa.

Sohva tuli taannoin tiensä päähän,

mutta otin pohjasäleet talteen, tämänkin.

Hioin maalit ja jonkun maaliläiskät pois.

 

 

Piirsin paperille oman käteni

ja kopiokoneella pienensin sopivaksi.

Sitten sahasin vanerista käden

ja varteen loven ja käsi ruuvilla kiinni. 

Mustalla puuöljyllä käsittelin.

Siirtelyyn

Siivosin työhuoneelta puupaloja vähemmäksi,

tein keskeneräisten töiden siirtelyyn laatikoita.

 

Nostokahvat on tarkoituksella matalalla,

että laatikot saa päällekkäinkin.

 

 

 Rippeet joskus saaduista laatikon päädyistä.

Onko tämä jo kierrätyksen kierrätystä,

 sillä nuo päädyt on jo tehty kierrätyspuusta.

Enimmät ja siistimmät käytin jo aiemmin.

Näistä jämistä sain nyt sahattua laitapalat.

Sekä veljeltä saatua, puoli pyöreää rimaa.

Tästä tein nostokahvat, puolipyöreä alaspäin. 

Pohjissakin onnistuin hyödyntämään,

jo aiemminkin käytössä ollutta vaneria.

Laatikon koko on 20 x 30 cm ja korkeus 8 cm.

Mustalla puuöljyllä käsittelin laatikot.

Pukin uusi panta

Tein pukille uuden pannan.

 

 

 Onhan se pirteämpi punaisen pannan kanssa.

 

Pukin muokkasin mieleiseksi 6 vuotta sitten.

Ollut joskus puunvärinen kynttiläjalka.

Silloin laitetun ketjun vaihdoin nyt nauhaksi.

Oli sopiva nauhanpätkä, tais jäädä 2 cm.

Sydämellisen kulkusen maalasin punaiseksi 

ja parilla pistolla kiinnitin nauhaan.

 

Siinä se nyt kököttää keittiön pöydän päässä.

Kaverina kasa sydämiä ja punasarvinen poro. 

Eikös vuosi ole jo niin pitkällä, 

että pukkeja ja poroja alkaa vilisemään...

8, 9, 10 ja 11

Parantelin vähän vuosia sitten tekemääni taulua.

 

Vanha mopon mäntä, vähän pilkottuna

ja pienet kiintoavaimet ristissä.

Mäntä ja avaimet on upotettu vaneripohjaan.

 

Mäntäkallossa oli aiemmin vain kuopat silminä.

Nyt porasin reiät ja vähän muotoilin hiomalla.

Samalla hioin taustaa himmeämmän mustaksi.

Ennen kuvanstaas innostuttuani unohdin.

Kilisijät

Messinkipalleroita pistin sisäkkäin.

 

 

 

Tuollainen haljennut messinkipallo

ja sopivasti pienempi kulkunen. 

 

Tämä syntyi puoliksi ajatuksen voimalla.

Messinkipallo lojui turhana ja mietin, 

miten tekisin siitä kilisevän.

Sepä olikin varastossa haljennut itekseen,

siistin vain juotoskohtia ja liimasin kiinni.

Lopuksi vielä kiillotin.

 

 Tämän halkaisija on 35 milliä

 ja kilisee nyt ihan kivasti.

Paisteluun

 Mies pyysi ohuen puulastan paistamiseen.

 

 

 

Kun on näitä jonkun tekemiä kauha-aihioita,

niin semmoisestahan sai lastan nopeasti.

Olisi tuo ollutkin liian ohut kauhaksi.

 

 

 

Hiomakoneella ohennusta ja kolvilla kuviot.

Kuulemma kelpaa :)

Kummulle

Taas sidoin oman pihan havuista seppeleen,

miehen äidin haudalle vietäväksi.

 

Tällainen siitä tuli tänä vuonna.

5 pajunvitsaa ja 1 metrinen kuusi meni.

Sidoin 0,9 mm rautalangalla.

Oman suvun haudat on toisessa päässä maata.

Näin kun kerään materiaalit omalta pihalta

 ja teen omin käsin, 

he tavallaan tulevatkin muistetuiksi 

ja joku sukupolvia yhdistävä ketju jatkuu...

Sekä EN 388 standardin hanskat,

etten saa allergista reaktiota havuista.

Johonkin

 Tytär heitti pois reikäisen lapsen paidan.

...ja mie lupasin ratkoa siitä paljetit talteen.

Siinä niitä nyt on pussillinen johonkin...

Melko sähköisiä olivat ja sormiin tarttuivat,

ettenkin kun täällä pakkasta ja kädet kuivat.

Mutta eiköhän suurin osa pussiin päätynyt.