13.6.2019

Mansikoita

 Ompelin kierrättäen tyttären tyttärelle kesähatun.


Kangaspalat olen saanut äidiltäni joskus vuosia sitten.
Mitälie liinoja olleet, mieki ne jo joskus tapleteiksi muuttelin.
Kaava oli 84 senttiselle lapselle, eli liian iso 4,5 kk ikäiselle.
Pienensin paloja 5 milliä, niin sain hatun kooksi noin 45 senttiä.

 

Käsityölehtikin josta ohje, on 25 vuoden takaa, 6/94.
Lähes saman verran on aikaa siitäkin, kun samaisella kaavalla 
ompelin omille tyttärille kierrätyskankaisia kesähattuja.

12.6.2019

aaa

 Mulla oli jostakin kulkeutuneena messinkinen numero 2.


No kun se ei toimi yksinään, niin sahasin muovista a-kirjaimen.
Kakkosen muotoa hyödyntäen, piirsin ensin kirjaimelle kaavan.
Muovilevy oli kelju sahattava, sahanterä kun sulatti sitä.
Enkä saanut samanlaista viistettä reunaan tehtyä, kun numerossa.
Messinkisen numeron hioin ja maalasin mattamustaksi.
 
 

Ruuvasin ne autokatoksen tolppaan, näkyvätpä ainakin.
On tuo a kyllä aika itetehdyn näköinen, mutta olipa ilmainen.
Talon nurkallakin on muovista sahattu 2a, ne vaan jää usein varjoon.
Vanha, tuunattu postilaatikko on koristeena, posti tulee toisaalle.

11.6.2019

Peiliä

Kirpparilta löytyi tänään kolmella eurolla pieni peili.
 Isomman samanlaisen olen ostanut 14 vuotta sitten.

 

Isommalla taisi silloin olla hintana 100 kruunua. 
Tai tulihan sille lopulta paljon enemmän hintaa,
kun ei se sopinut edellisen talon sisustukseen, 
niin piti vaihtaa taloa, sisustusta ja aikalailla maisemaakin :)
Eli oli eka hankinta uuteen kotiin, ilman että sitä kotia vielä oli. 
Oli vasta vain haave kodin ja paikkakunnan vaihdosta.
 

 Ovet taittuu kiinni.

 

 Makuuhuoneen tason päällä peiliä ja tästä lähtien peilejä pidän.
Sopivasti ovet auki, niin pysyvät pystyssä itsekseen.

10.6.2019

Kaarnakaruselli

 Kaadoimme tontilta yhden ison pystyyn kuivaneen männyn.
Otin siitä talteen paksua kaarnaa askartelumateriaaliksi.


Veistelin, no en, sahalla ja hiomakoneella tein kaarnasta sydämiä.
Ripustin ne juuttinarulla mustaksi maalattuun varjostimen runkoon. 
Kovasti otusten rei'ittämää tuo pystyyn kuolleen puun kaarna.
Tolppakin kierrätetty, kannatteli vuosikausia tikkataulun taustaa, 
kunnes lahosi ja muuttui siihen käyttöön liian lyhyeksi.

 

Varjostin riisuttu jo aiemmin, nyt poistin vielä sisemmän kehän.
Kiinnitin varjostinrungon löyhästi ruuvilla, pääsee pyörimään.


Siinäpä tuo nyt tien vieressä tököttää.
Voi olla että pitää keksiä joku toinen paikka, 
tuossa kun ei voi olla talvella, sillä haittaisi kolan pukkailua.

5.6.2019

Tartsani

Tartsan, tuo havumetsien sankari, eikun...
No pihapuussa seikkailee nyt oksankarahkasta tehty Tartsani.

 

Männyissä heikosti liaaneja, joten narussahan tuo killuu.


Tällainen tuo kuiva männyn oksa oli ennen työstämistä.


Pään sahasin oksanpätkästä ja kiinnitin pyörrökepin pätkällä.
Lannevaatteeksi veistelin kaksi kaarnasydäntä ja narulla kiinni.


 Narun joutui heittämään aika korkealle, että sai oksan yli.
Tikkailta solmin narun lenkiksi ja solmun siirsin ylös, pois näkyviltä.

Iso palomiehenhaka on hyvä paino, kun heittää narua oksan yli.
Se ei muotonsa takia kovin helposti takerru kiinni oksiin.
Olen tarkoituksella jättänyt kaikki korkealla olevat narut lenkeiksi,
kun katkaisen alhaalta, siitä mihin tikkaiden ollessa a-tikkaina yllän,
niin saan kiskottua narun tarvittaessa poiskin.

4.6.2019

Sormustimia

 Ostin kirpparilta pussillisen sormustimia.


Monen ikäistä ja kokoista 1,50 euron hinnalla.

 

 Otin, koska olin näkevinäni muutamissa hopeanleimoja,
ja muutama kivan patinoitunut, osa juuri sopivan kokoisia käyttöön.
Hmm, ylä kuvassa 11 ja tässä 10, näyttää yksi olevan toisen sisällä.


Kolmen kruunun leimalliset.
Vasemman puoleisin mulla oli ennestään, kaksi muuta tuli nyt.
Nyt olisi siis kaksi ihan samankokoista ja ikäistäkin, 
jos näin ja ymmärsin ruotsalaisen hopean vuosileimat oikein.
Tekijän leimakin näyttää olevan kaikissa sama.
Ovat vaan niin söpösiä, että hennonko porata reikiä... 
Pieniä ovat, että käytää en voi, tai voisin pikkurillissä.


Tämä missä lukee Husqvarna symaskiner
 täytyykin laittaa polkukoneen päälle koristeeksi, kun sama merkki.

3.6.2019

Kuningaskalastaja

Taas yksi pihakoriste tehty, tällä kertaa kuningaskalastaja.


Materiaalit: kolhuinen lankunpätkä ja monessa toiminut pyörröpuu.
Pyörröpuu taitaa alunperin olla jonkun saunan kaidetta.
Kruunuksi päähän ruuvasin tuikkukupin. 
Raajat ja niiden osat on kiinnitetty pitkillä puuruuveilla.
Halutessani saan ukon myös istuvaan asentoon. 
Ukolla on pituutta 88 senttiä, kruunun kärkiin asti mitattuna.

 Ongen kaloineen olen askarrellut yli 10 vuotta sitten, 
nyt vain kaivoin sen varastosta taas esiin. 
Kala on leikattu alumiinipellistä, suomut ja silmät tehty lyömällä.
Puinen koho ollut joku mainoskrääsä.

Olisin halunnut iloisemman värisen ukon, mutta lankku oli tummunut, 
eikä pyörröpuusta lähteneet edelliset, tummat maalit suosiolla pois.
No onneksi löysin purkin pohjalta mustaa ulkoöljymaalia.

30.5.2019

Tee työtä jolla on tarkoitus

No ehkä mielikuvitusta käyttäen, tällekkin jokin tarkoitus löytyisi...
Voi hämmentää, kunhan ei soppaa, voi tirkistellä reiästä...


Eilen oksia pois poltellessa tämän ajankuluksi veistelin.
Istuin puun alla enimmältä sateelta suojassa ja nuotiota vahdin.


Tällaisesta sivuun nostetusta polttopuusta lähdin liikkeelle.
Pienellä kirveellä poistin siitä ensin enimmät turhat.


Uudella, muutaman euron tarjouspuukolla veistin muotoonsa.
Kovin pihkainen veisteltävä, kädet piti putsata pihkasta tärpätillä.
Hioin lopuksi, mutta vain 80 paperilla ja tukkoon meni sekin. 

Ei tuota tosiaankaan voi mihinkään käyttää, lähinnä veistoharjottelua.
Jotenkin vain klapin muoto houkutti tuon sieltä esiin kaivamaan. 
Veisteleminen on mukavaa puuhaa ja jotenkin terapeuttista, 
en meinannut millään malttaa lopettaa, vaikka sadekkin yltyi.

28.5.2019

Vasaroitu

Taas yksi aurinkotalismaani kuparia kierrättäen tehty.


 Kuparilautasesta leikasin kultasepän saksilla palasen.
Reunat viilasin ja hapettumat poistin pienellä teräsharjalla.
Kehykset väänsin saadusta pinnoitetusta kuparilangasta.


Vasaralla muotoilin keskikohtaa sopivan metallirenkaan päällä.

 

Muotopuolessa kelonpätkässä roikkuu jo kolme aurinkoa.
Tosin nyt kaivataan ennemminkin vesisadetta, luonto on kuiva,
varvikko vain ritisee jalan alla ja on metsäpalovaroitus.
Hetken jo satoikin, että ehdin tämän tehdä, mutta sitten lakkasi.

27.5.2019

Tätä taas

Menossa taas joka keväiset askareet, eli puuta halki ja pinoon.


Lumen aikaan jo kiskoimme moottorikelkalla puuta liiterin taa.
Nyt mies on sahannut niitä pätkiksi ja mie hoidan ne pinoon.
Ruoanlaittokin tyyliin, kala tai kana ja pakastekasvikset vuokaan, 
kerma päälle, sitten uuniin, kun ei jouda hellan vieressä hääräämään.

24.5.2019

Teetä yhdelle

Kirpparilla tuli vastaan yhden hengen aamiaissetti.
Musta, pallokuvioita ja hinta 1 euro, niin mukaanhan se lähti.


 Askartelin kierrätysmateriaaleista niille oman pienen pöydän.
Liinaksi pala jo käytöstä poistettua, kulunutta vahaliinaa.
Nytpä on koko euron edestä pirteää pihakoristetta. 
Ilmojen lämmettyä voisin lisätä jotain kukkaa mukaan...
Pöytä kaipaa kyllä jotain pikkutuoliakin viereensä...


Pöydän jalaksi laitoin tällaisen saadun rautalankahäkkyrän.
Hioin pois enimpiä ruosteita ja spraymaalasin mustaksi.
Kannen sahasin käytetystä vesivanerin palasesta.

23.5.2019

Kerran vielä kranssi

Joskus nappasin kirpparin ilmaiskorista muovimurattia.
Aikansa se palveli pihan reunamilla koristeena, 
mutta sitten alkoi muovi hapristua ja lehdet irtoilla. 
Keräsin ne pois, heittääkseni roskiin, mutten raaskinutkaan.


 Yhdistettynä hylättyyn jakkaran kanteen, lehdistä saikin kranssin.


Tällainen sekalainen ja havunneulasiakin sisältävä kasa oli, 
kun ne metsän reunasta pois kokosin.
Keräsin tarkkaan kaiken pois, sillä ei nuo kuulu luontoon.


Päädyin nyppimään kankaiset lehdet irti muovisista varsista.
Oli niin ajan ja auringon haprastuttamat, että aika helpolla irtosi.


Sahasin kolhuisesta jakkaran kannesta keskiosan pois.
Hioin pois lakat ja pyöristin reunat, sitten vihreää pintaan.


Huuhtelin lehdistä pois sammaleet ja muut roskat.
Nitojalla kiinnitin lehdet maalattuun kehään.
Mietin kuumaliimaakin, mutten halua enää toiste kerätä
maastosta noita lehtiä, niin niitit ainakin pitää ne paikallaan.

Mitään koristetta en laittanut, menee kakkoskodin kuistille
ja lisäillä sitte kauden mukaan jotain jos siltä tuntuu.
Kesällä vaikka perhonen ja talvella jotain punaista marjaa...

21.5.2019

Palloilua

Dyykattu peltirasia ja tuikkukuppi muuttuivat kuumailmapalloksi. 


Keskeltä aukeavan kullanvärisen peltirasian suihkin keltaiseksi.
Tuikkukippoon tein puuttuvan pohjan sekä reiät ja maalasin myös sen. 
Palloon laitoin silmukkaruuvin ja polkusinnyöristä solmin ripustukset.
Sitten joutilas ukko kyytiin ja matkaan.


Matkaan pääsy vaati monta yritystä heittää naru painoineen oksan yli.
Lopulta onnistui ja tikkailta ylettyi vielä solmimaan pallon naruun.


 Taitaa tuon männyn alin oksa olla ainakin viidessä metrissä.

20.5.2019

Häkkikana

Vanhoja romuja koottu taas uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.

 

Maalasin metallilankakanan uudelleen ja pistin häkkiin.
Tuo kana kun on tarpeeksi tunteeton, ettei moisesta kärsi.


Mukaan häkkiin kana sai munakupin ja sulan.
Punaiseksi maalattuina nekin. 


Munakuppi löytyi itseltä, mutta sulan väänsin rautalangasta.


2 millin ja 0,9 millin hehkutetuista langoista se vääntyi. 

Munakuppiin ja kanaan olen kyllästynyt jo moneen kertaan,
meinannut pistää metallinkeräykseenkin,
mutta josko noita nyt taas kesän katselisi...

17.5.2019

Puuhun takaisin - pihditön versio

Kehitin eilisistä puuhunkiipeäjistä pihdittömän version.


Jos se rautalankaraajainen versio oli liian hankala,
niin tämä on helpompi toteuttaa ja onnistuu lapsiltakin.
Työkalut ja materiaalitkin löytyy todennäköisemmin kotinurkista.


Käpy, nyöriä, luonnonväristä lankaa, helmiä.
Mie tein pään kiinnityksen ruuvilla ja porattuun reikään.
Liimaa voi kokeilla, mutta miten kestää kävyn kosteusmuutokset. 
Liiman pitoa voi parantaa käyttämällä kiinnityksessä
 porattua reikää ja tulitikkua tai grillitikun pätkää vahvikkeena.

 

Työvaiheet järjestyksessä:
Porasin kävyn kantaan päätä varten reiän.
Pujotin helmet nyöriin.
Katkaisin nyörin keskeltä.
Solmin käsinyörin käpyyn.
Pujotin roikkumislangan.
Solmin käsinyörin päät.
Solmin jalkanyörin käpyyn ja sitten sen päät.
Ruuvasin pään paikoilleen.
Sitten pihalle paksukaarnaisen männyn luo.
Ujuttamaan käsien välinen lanka kaarnan reunan alle.

16.5.2019

Puuhun takaisin

Omalla työhuoneella ja pihalla voi kokeilla kaikenlaista pöljää.


Joten pihapuussani kiipeilee nyt männynkäpyjä takaisin oksilleen.
 
 

2 mm rautalangasta väänsin kävyille raajat ja helmestä pää.

Kiinnitystä saikin miettiä, että kestää kävyn kosteusmuutokset.
Laitoin käsien väliin ohuen rautalangan, jonka ujutin kaarnan alle.


Silmukat raajoihin tein vasta, kun olin saanut ne ujutettua käpyyn.
Pari käpyä hajosikin, sen verran kovin ottein juotui pujottelemaan.
Pään ruuville tein kävyn kantaan reiän ja näversin helmeen kolon.
Lopuksi vielä spraymaalilla vähän väriä.

 

Kuusi käpyä tein, josko se nyt tätä hulluutta riittäisi.

15.5.2019

Sadan metrin nauhat

Pitihän sitä ostaa vähän lisää polvekenauhaa, kun halvalla sai.
Eihän 100 m paljon ole, vain muutamaksi (kymmeneksi) vuodeksi.


Vain tummia värejä oli jäljellä, kolmea eri sinistä ja mustaa.
Mie tietysti otin puolet sinisiä ja puolet mustia, eli viis ja viis.
Hinta yhteensa 2 euroa, jonkun vanhan varaston tyhjennystä.
Tykkään tuosta nauhasta, se on kiva koriste, kun kierrättäen ompelee.

14.5.2019

Romuballerinat 2

 Lisääkin turhia kipposia muokattu ballerinoiksi.


 Eiliset kaksi neitokaista sai kolme uutta kaveria.
Ja pääsi paremmalle oksalle, kun kaivoin ulottuvammat tikkaat.
Tinainen snapsikippo, pala kakkuvuokaa ja vielä löytyi yksi pokaali.


Isoin on tehty puretun alumiinisen kakkuvuoan keskiosasta.


Musta alkaa tulla vanha, pelotti keikkua tikkailla kurkottelemassa.
No enpä mie ole kai koskaan tykännyt korkeuksista.