Nallukat

Tämän vuoden joulukortteihin päätyivät nallet.

Nalle ja yksityiskohdat on leikattu tapetista,
nalle vaaleanharmaasta ja muut vaaleanpunaisesta.

Kaulaliina askarteluhuopaa ja se solmittu kaulan ympäri.

Korttipohjat valkoista kartonkia ja päällä askartelupaperi.

Silmät tein rei'ittimellä ja korvien pallot 10 mm meistillä.

Sydän on tehty lävistäjällä ja kuono leikattu saksilla.

Nallen kaava.

 

Yllättävästi menee aikaa ihan pelkkään kaavan piirtämiseen.

Kolmannella kerralla kelpasi.

Ostaa piti vain liimapuikko ja musta tussi, muut löytyi kotoa.

Kartonkia ostettu joskus halpa ja riittoisa pino realisoinnista.

Tummanpunainen paperikin on tullut isomman nipun mukana, 

eikä noin tummana käynyt tulostuspaperiksi.

Koneasentajat

Kirpparin ilmaiskorista syksyllä bongatut tyypit pääsi töihin.

Niistä tuli ompelukoneasentajia.

Työasuissakin samaa sinistä, kuin lasten ompelukoneessakin.

Asentajien kengänpohjissa lukee Brio, kuulunevat junanrataan.

Käsityökamarin sivupöydällä.

Sopii hyvin, kun herätyskellossakin on koko joukko miehiä työssä.

Sydänrivi

Taas kerran ylimääräiseksi jäänyt matala kori,

 sai rivin sydämiä kylkiinsä ja pääsi astiahyllyyn.

Viinilasit ja juomalasit mahtuiviat siihen melkein hyvin.

Yksi viinilasi ei mahtunut ja päätyi hätävaraksi kaappiin. 

Kontaktimuovista leikkasin sabluunan,

tuputin sydämet akryylivärillä, yksi kerrallaan, ympäri korin.

Vieressä sydänkuvioinen peltipurkki.

Maalasin korin punaiseksi vuosia sitten, kun siitä tuli leipäkori. 

Sitten toimi astiakorina vitriinikaapissa, kunnes jäi taas jouten.

Vielä kun löytäisi lisää noita sydänkuvioisia astioita... :)

Rahi vai tuoliko tuo

 Ostin kirpparilta vitosella kivan, kunnostuskelpoisen rahin.

Päällikangas oli kulunut ja jalat klenksuivat.

Irrotin kaikki verhoilut ja fyllit.

Ei ehkä tukevin rakenne, kun kovalevy sitoo osat toisiinsa.

 

Vaihdoin keskellä olleen kovalevyn ohueksi vaneriksi.

Rakennetta vahvistaakseni liimasin ja ruuvasin 

vielä koko kantta peittämään 6,5 millisen koivuvanerin.

Hiomakoneella pyöristin vanerin reunat.

Samalla sain vahvistettua tätäkin, mahdollista ongelma kohtaa.

Sain kaikki jalatkin irroitettua, vaikka yksi tiukassa olikin.

Hioin jaloista pois maalit ja käsittelin ne puuvahalla. 

Kuivuttuaan liimasin jalat pitävällä puuliimalla paikoilleen.

Muutama vanukerros väliin ja uusi verhoilukangas kiinni. 

Samaa kangasta on olohuoneen tuoleissa ja toisessa sohvassa.

Olohuoneeseen rahiksi menee, 

mutten ole varma onko tämä rahi vai kampauspöydän tuoli.

Pilkkuja

Joskus tarjouskorista napatut tapletit ompelin tyynynpäällisiksi.

 Ensimmäiseksi ratkoin auki kaikki käänteet ja silitin suoriksi.

Kun oikein tarkkaan mittaili, neljästä riitti juuri ja juuri

kahteen kaksipuoliseen ja 40 x 40 cm kokoiseen tyynyyn.

Ensin meinasin käyttää tapletteina, mutta käytinkin liinoina.

Oli ommeltu jossain Intiassa ja ihan miten sattuu.

Erikokoisia, kieroreunaisia ja parissa saumavarat noin millin.

Ei noita vikoja huomannut silloin katsoa siinä tarjouskorissa.

No ei nuo maksaneet kuin 2 euroa 4 kappaletta ja kiva kangas.

Varastostani ei löytynyt muita sopivia vetskareita, kuin nämä.

Muovivetskari olisi ollut parempi, mutta menee se näilläkin.

Silitin vetoketjut suoriksi, eihän noita muuten olisi ommellut.

Vähän oli pituuttakin liikaa, mutta se korjaantui saksilla.

Eikä nuo jo vuosikausia jemmatut purkuvetskarit,

 nyt oikein muualle olisi enää kelvanneetkaan.

Hyllyliinat

Löysin kirpparilta isohkon sydänkuvioisen pöytäliinan.

 

Ompelin siitä vitriinikaappien hyllyille liinoja.

Liinan koko oli 200 x 130 senttiä ja hinta 4 euroa.

Leikkasin liinan palasiksi ja ompelin tarvitsemani liinat.

Vähän jouduin toimimaan vastoin langansuuntia, 

sillä en halunnut näkösälle yhtäkään rikkinäistä sydäntä.

Hyvin riitti, 4 + 2 hyllyliinaa ja lisäksi 2 leipäkoriliinaa.

Pieniä paloja jäi vielä jonkin vaatteen tai muun koristeluun.

Nämä kapeat kaitaleet, olivat hankalimmat silitettävät.

Kuvion mukaan leikattu kangas kun kiskoi kovasti vinoon.

Nyt on mustissa vitriinikaapeissa kiva annos punaista pirteyttä.

Liinat myös suojaavat maalipintoja, astioita siirrellessä.

Kerrankin mulla kävi tuuri, sillä olin suunnitellut näiden tekoa
 jo jonkin aikaa, mutta kun ei ollut sopivaa kangasta.
Olin jo varautunut tilaamaan, kun ei täällä ole kangaskauppoja.
Sitten sopiva kangas tuleekin kirppiksen hyllyssä vastaan.

Silmällinen

 Pitkästä aikaa kirpparilta löytyi yksi Häränsilmä tuhkakuppi.

 

 Tämän väristä ei vielä kokoelmassa ollutkaan.

 

Nyt on neljä värillistä ja neljä savun harmaata.

Kuvattu pölyineen, kun ei ollut nyt intoa niiden pyyhintään.

Tuikkualustoiksi olen noita haalinut, miksei dipeillekkin.

Nuorempi tytärkin näistä tykkää ja hän saa näistä osan,
kirkas kun hänellä jo onkin, omana kirppislöytönään.