Rautaisen sydämen viilailua avaimenperäksi.
Työhuoneella vuosia ootellut rautarinkula.
Liian pieni ranteeseen, liian iso servetille,
olisiko kenties jonkun taontaharjoitus.
Tykkään taotusta pinnasta, joten hyödynsin.
Vasaralla paukutellen sain suoristumaan.
Rautasahalla poikki ja loven alku yläreunaan.
Sitten vaan viilailua ja viilailua, ihan käsin,
en viitsinyt miniporalla, ettei kipinät sinkoile.
Piti malttaa lopettaa ajoissa, ettei liian suora.
Lopuksi poralla reikä ja pieni teräsharjaus.
Pituus noin 6 senttiä. Vielä jäi pätkä rautaa...
Hienosti viilailtu rautasydän.
VastaaPoista