30.11.2018

Pikkupukki

Pieni katajainen pukki tehty nukkekodin koristukseksi.


Musta pukki on vuoden takainen muokkaus ilmaiskorilöydöstä.


Tärkeintä isoilla koneilla, pieniä esineitä tehdessä on työjärjestys.
Ensin puukappale hiotaan oikean paksuiseksi ja tasapintaiseksi.
Sitten piirretään jonkun näköinen luonnos tai ainakin sinne päin.


 Porataan tarvittavat reiät, tässä tapauksessa 0,5 ja 2,5 milliset.


Sahataan oikeassa järjestyksessä, että se on edes mahdollista,
koska sahauspöydässä on näihin hommiin iso aukko.


Vasta viimeiseksi irroitetaan sahattava kappale.


Hiotaan lopullinen muoto, 150 paperi riitti mulle, hienommillakin voi.
 

Öljytään topsipuikolla, että puunsyyt tulevat paremmin esiin.
( ja jätetään vanunöyhtää kummittelemaan kuvaan )

Yritin laittaa pukille helmilankaisen rusetin, mutta se peitti liiaksi.

Näitä pikkujuttuja on ihana tehdä, näissä kun saa niin nopeasti
vastauksen kysymykseen, onko mahdollinen toteutettava.
Hupi on myös halpaa, kun koneet jo on ja materiaali on ilmaista.

29.11.2018

Pikkuiset katajaiset

Katajasilpuista sai tehtyä vielä nukkekodin keittiöön tarvekaluja.


Puurokuppi, -lusikka, -kauha ja lisäksi vielä mortteli.
 

Ei mahdu maustepippuri mortteliin.
 

Senkkausterällä tein morttelin sisäpuolen.
(senkkausterää käytetään oikeasti ruuvinkantojen upotuksiin)
Hiomakoneella pyöristin ulkopuolen. Viilalla tein uran alareunaan.
Loppuhionta käsin 150 hiomapaperilla. Pintaan ruokaöljyä.
 

Puinen puurokulho sekä -lusikka ja tietenkin puurokauha.


Kulhon syvennys syntyi isommalla senkkausterällä.
Ulkopuoli pyöristyi hiomakoneella. Viimeistelyhionta käsin.

 

Äkkiä muotoon, eli raakahionnassa koneessa oli 60 nauha.
Melko käytetyllä 120 nauhalla jatkoin hiontaa. 


Proxxon jatkovarrella auttaa lusikoiden pesien teossa ja hionnassa.

Kataja on hyvä materiaali näihin pikkujuttuihin, sitkeää ja tiivistä.

28.11.2018

Oksaset 2

Piti vielä eilistäkin pienempi katajan pala sahata sydämiksi.


Yksiin korviksiin riitti, muttei enää symmetrisellä oksakuviolla.


Aika tarkkaan piti sydämet sovittaa, jotta pala riitti.


Nämä päätynevät lahjaksi, sillä liian vaaleat omaan käyttöön.

27.11.2018

Oksaset

Katajaisesta oksan palasta sahattuja sydämiä.
Eli edellisen postauksen kapustojen teon jämämateriaalia.

 

Sahasin oksan ohuiksi siivuiksi, jotka sitten hioin tasaisiksi.
Seuraavaksi sahasin 4 cm korkeita sydämiä ja porasin niihin reiät.
Öljysin pinnan jo päiväyksensä ohittaneella ruokaöljyllä.
Vetskariin, avaimiin, tai vaikka laukkuun koristeeksi.

26.11.2018

Karahkasta

 Polttopuulaatikossa pyöri jonkun katajainen jämäpalanen.
En lopulta raaskinut heittää pannuun, vaan kiikutin työhuoneelle.


Riitti pieneen lastaan ja (voi)veitseen. Kummallakin mittaa 18 senttiä.
Eräreppuun menee, kestäviä käyttää, mutta eivät naarmuta alumiinia.
Oli niin pihkainen pala sahata, että haju työhuoneella oli melkoinen.
Sydämiä kolvilla polttelin koristeeksi, oksaisuus vähän haittasi siinäkin.
 

Jotain tästä oli kai suunniteltu, mutta halkeamatko sitten haitanneet.
Pieniä palasia olisi vielä, jos jotain keksin niistä sahata...

22.11.2018

Orpo pöläri

Vanhasta ja yksinäisestä pölykapselista työhuoneeseen valaisin.


Työhuoneen katossa oli keittiön vanha loisteputkivalaisin.
Kyllästyin siihen totaalisesti, syttyi kun huvitti, hitaasti sittenkin.
Olisihan asian voinut korjata, ostamalla uudet putket ja sytyttimet.
Mutta niitä joutuisi käymään aina erikoisliikkestä ostamassa.
Halusin normaalikantaisen lampun, niitä kun saa ruokakaupasta.
Työhuone on myös tarvikevarasto ja eteinen, joten kulkua on,
valoa sytytetään ja sammutetaan kymmeniä kertoja päivässä. 
Valon täytyy syttyä nopeasti.


Varjostimeksi laitoin ruosteisen, lommoisen opelin pölykapselin. 
Mitä lie pikeä, tervaa, massaa... melkoinen poistaminen.


Poralla ja peltisaksilla reikä, viilalla siihen siistit reunat. 


Sisäpuolen sain aika hyvin kiiltämään ja peilaamaan valoa alas.
Käytin veistä, teräsharjaa, messinkiharjaa ja kromin kiillotustahnaa.
Sähköosat on puretuista valaisimista talteen otettuja.
Päällipuolelta en kiillottanut, pesin vain, kun pölyttyy kuitenkin.


Reunoissa on ruostetta, mutta eipä tuo haittaa.
Valaisin sopii tyyliin, tuon alla kun kierrätysromua työstän 
ja siitä on helppo pyyhkiä pölyt pois päältä, kun vain muistan.

20.11.2018

Toinen tuohinen

 Uusi tuohikoppan tekoyritys yön liotetuilla tuohilla.


Onnistuin tekemään hieman pienemmän ja sievemmän.
Liotus ei paljon auttanut, kun tuohet on väärin kerättyjä ja säilöttyjä. 
Tuohet kun on vain koottu säkkiin halkomakoneen vierestä.
 

Onnistuin kuitenkin pienen palan tuohta ohentamaan sopivaksi.
Kovan työn takan oli, piti pienellä puukolla auttaa.
Maalarinteippiä käytin apukäsinä pitämään homman koossa.
Taas pellavalangasta liimalla kovettaen sanka koriin.


Puolisen senttiä eilistä pienempi koppa ja paljon kevyempi.

19.11.2018

Tuohikoppa

Kokeilin tehdä tuohesta korin nukkekotiin.

 

Liiterissä on parin vuoden takaisia tuohia sytykkeeksi.
Kävin nappaamassa yhden vähän isomman palasen.
Yritin irroittaa tasaisia kerroksia, joista tein saksilla suikaleita.
 Tuohi oli aivan liian käppyräistä, reikäistä ja kuivaa.
Pitäsiköhän kokeilla joskus uusiksi tuoreemmalla tuohella...
Pellavalangasta kieputin koriin sangan, jonka liimalla kovetin.
 

Sotkuakin syntyi, ei kannata kokeilla keittiön pöydän ääressä.

17.11.2018

Pois sahattu

Myytäviä töitä tehdessä jäi niin hieno sahausjäte, 
että piti hyödyntää se muuten, kuin muuttamalla lämmöksi.


Tein työkalunaulakon. Kokoakin on riittävästi, leveys 30 cm.
Työhuoneella on tarve tälle, saan puukot riviin, pois laatikosta.

(myyntiin menevä työ, oli vanhan avaimen ympärille tehty naulakko)


Vanerista pois sahattu pala ja talteen purettuja nappuloita.
Porasin tapeille ja kiinnitykselle reiät, hioin, lopuksi puuvahasin.
Laitoin sydämen peittämään sahauksen aloituskohdan.
Sydän löytyi valmiina työhuoneelta, jäänyt ylimääräiseksi jostakin.

15.11.2018

Pienet pielet

Päässä pyöri ajatus jäätelötikusta sahatusta tonttuovesta, 
olihan se toteutettava, jotta voi taas muuhun keskittyä.


Kaksi senttiä karmeineen.
Ovi irtoaa, muttei aukea, kun en tehnyt saranoita.
Hiominen oli melko haastavaa, ettei karmi vainmurru.
Sydämen väänsin 0,6 mm viiksilangasta.
Liima näkyy rumasti, kun tuota liimapintaa on niukasti.

14.11.2018

Made in

Nahkahihnasta ja alumiinilevystä rannekoru omaan ranteeseen.


 Kissan tai pienen koiran pantako vai mikä lie ollut alunperin.


Lyhensin ensin sopivan mittaiseksi ja tein uusia reikiä.
Tummensin mustalla kenkälankilla ja annoin kuivua pari viikkoa.
 

Puretusta alumiinista leikkasin palan, stansseilla kirjoitin tekstin.
Meinasin ensin hylätä laatan, kun stanssien reunoista jäi jälkiä.
Sitten ajattelin, että tämä saakin näyttää erittäin itsetekoiselta.

Mie olen varmasti kotimaista tekoa ja niin se on tämä korukin :)

12.11.2018

Sakaravika

Dyykkasin sakaravikaisen tähtilyhdyn ja korjasin sen.


 Kiinnityssysteemi puuttui, irronnutko lie.


Porasin sakaraan reiät ja väänsin kuparilangasta uuden roikottimen.


Ledituikku sisään ja tytär saa ripustaa ikkunalleen roikkumaan.

8.11.2018

Värin takii

Eiliset, niin mun väriset väriset kirppislöydöt.

 

Uusi tai ihan uuden veroinen Lapuan kankureiden pyyhe 2€.
Punaista ja sydämiä, ihan meitin keittiöön :)
Fiskarsin mustat sakset, kahden euron hintaiset nekin.
Saksia ei voi olla liikaa, niitä pitää olla aina käden ulottuvilla.
Huonoimmasta päästä siirtyy sitten työhuoneelle, ulos, autotalliin...


Väripari, aiemmin löydetyt punaiset. Kahden euron sakset nekin. 
Pitäisköhän noille tehdä oma naulakko, sais vierekkäin...


Pyyhkeen nurja puoli on vielä kivempi, kun on punaisempi :)

7.11.2018

Karaatti, eiku kaliiperi

15 vuotta sitten hajonneen hopeasormuksen korjaus.


 Sormuksesta irtosi kivi ja se jäi vuosiksi korulaatikkoon lojumaan.


Arvelin .357 hylsyn olevan kenties sopivan kokoinen tuohon.
Ja olihan se, kun sitä vähän työhuoneella muokkaili. 


Katkaisin hylsyn sopivaan mittaan ja porakoneella hioin sisältä,
 jotta kivelle tarkoitettu kanta mahtuu hylsyn sisälle.
Sitten kaksikomponenttiliimalla hylsyn pätkä sormukseen kiinni.


Mie kun en karaateista perusta, paremmin mulle käy kaliiperi.

5.11.2018

Puupetkele

 Viime viikolla pätkin sukset, nyt oli vuorossa jääkiekkomaila.


Siitä sain tehtyä kauan kaipaamani pehmoversion petkeleestä.
Talossa on kahdet puuraput, jos käyttää rautakärkistä petkelettä 
jään poistoon, niin siitä kyllä jää rumia jälkiä rappuihin.
 

Käytettyistä vesivanerin paloista sahasin terän ja kiinnikkeet.
Ruuveilla kokosin, jotta terälappu on helppo terottaa tai vaihtaa. 
Kaikki ruuvit on upotettu ja ovat lähes kolmen kerroksen mittaisia.


Tässä kuva sivulta, jossa näkyy kaikki kerrokset.
Sipaisin ruskeaa puuöljyä vanerien reunoihin ja mailan varteen.


Tälle jämäpalalle en keksi kyllä mitään käyttöä.