27.2.2013

Muisteloita


Halusin olkkariin lisää kirkkaan punaista. Samalla pois lähti viininpunaista.
Halusin myös esille, nostalgisia, merkityksellisiä juttuja, tehdastekoisten sijaan.


Ulkovarastosta kaivettu, muinoin johonkin tarpeeseen nikkaroitu kehys.
Punaista spraymaalia ja parin vuoden takaisen traktorikalenterin sivu.
Liimasin paperin liisterillä, vähän tuli kurttuja, mutta ompa vanhemman näköinen.

Isä vainaalla on ollut pikku Valmet, olen semmoisella joskus lapsena ajanut.


Kirppislöytökehykset, samaa spraymaalia niihinkin.
Mummolta lapsena saatu Äkäslompolo merkki ja kirppikseltä ostettu Sirkka-viiri.
Taustana pala tapettikirjan sivua. Edessä muinoin ostettu liekkiauto.

Empä olisi osannut ajatella, silloin ammoin, kun Äkäslompolomerkin sain.
Että joskus asuisin, puolen tunnin ajomatkan päässä, moisesta paikasta.
Sirkka-viiri viitaa taasen miehen kotinurkkiin.
Silloin kun olin vielä lapsi, teimme vanhempieni kanssa paljon lomareissuja,
autoillen ja telttaillen, pitkin Suomea, tosin ei koskaan kovin ylös.
Mutta noista viireistä pidin jo silloin, tallessa on Turun saariston viirit vieläkin.


Tämä taulu oli erään idean kokeilu, hakee vielä paikkaansa.
Pohjana vaneri, sille liisterillä liimattu, mustavalkoinen tulostettu kuva.
Sitten liiduilla lisätty väriä. Tavoiteltu vanhojen päälle väritettyjen kuvien tyyliä.

Nostalgiaa tämäkin, tuo auto on joskus ollut minulla, tosin ei tuon värisenä.


Tämä alituinen tavaran roudaaminen, ulkovarastosta sisälle ja osaksi sisustusta,
kasvattaa kokoajan kirpputorille lähtevän tavaran kasaa...

25.2.2013

Valkeita, mukavia laatikoita

Nuorempi tytär on halunnut avohyllykköönsä, jotain koreja.
No löysimme kaupunkireissullamme saman kokoisia kenkälaatikoita.


Tapettikirjasta löytyi juuri ja juuri, riittävä määrä yhteensopivia tapetteja.
Joten päälystin laatikot toivottuun värimailmaan.
Laatikot ovat ruudullista ja kannet kuviollista tapettia.


Ovat kuulemma nätit ja mikä parasta, eivät maksaneet lanttiakaan.

24.2.2013

Kierroksella

Eilinen päivä kului kaupunkikierroksella, paikoissa Kemi ja Tornio.
Päivään mahtui 6 kirpputoria, mutta perin vähän löytöjä.
Joko mulla on niin paljon kaikkea, etten tarvitse mitään.
Tai sitten olen vain kovin kranttu, tavaran ja hinnan suhteen.
Olin kyllä lievästi pettynyt kirpparikierroksen jälkeen.


Muutaman kymmenen sentin hintainen huopasydän, käsilaukun koristeeksi.


Parilla eurolla, pussillinen erimittaisia vetoketjuja, jemmaan.
Pyrin siihen, että mulla on kaikenlaisia tarvikkeita varastoissa.
Täältä kun on pitkämatka, lähteä vartavasten haeskelemaan.


Juhlan kunniaksi...
Viikonlopun kukkasetelma, improvisoidussa maljakossa.
Tuo, ei minun värinen, lautaseton kuppi, on joku Arabia, en tiedä mikä,
olen sen jostakin romukasasta tallettanut, koska pohjassa oli vuosi -68.
Vois kai sitä joskus koittaa löytää siihen lautasen...
En paljon Arabioista kyllä perusta, ne vähät mitä löytyy, on pääosin perittyjä.


22.2.2013

Talviautoilua

 Tässä, vielä niin kaukana olevaa kesää, odotellessa.
Virittelin uuden kokonaisuuden, olohuoneen nurkkapöydälle.
Kesäautot kun seisoo tuolla kinoksessa, ainakin vappuun asti.


Ralliruuturomanttisen taulun tekaisin eilen.
Turhana pyörineet kehykset, sutaisin spaymaalilla punaisiksi.
Samalla maalasin savisydämenkin, joka ei polttamattomana paljon kestä.
(tehty keramiikkaryhmässä, joka ei sitten alkanutkaan)
Kaivoin kaapin kätköistä palan ralliruutukangasta taustalle liimattavaksi. 

Isompi öljykannu, on isäni vanha, muisto lapsuudesta ja pienempi on kirppislöytö.
Cadillac kyltin olen ostanut, 10 vuotta sitten, kun oli kyseisen merkkinen autokin.
Peltiautot olen saanut, joskus vaihtokaupalla.


Kaipasin lisää, noita autoaiheisia valaisimia olkkariin.
No tein sitten yhden sellaisen, vanhasta kuorma-auton männästä.


Aina kun surkuttelen, rumaa, vääränväristä, noin 35 vuotiasta keittiötäni.
Riemuitsen siitä, että eipä tartte varoa, remppaan se menee joskus kuitenkin.
Elikä meikäläinen peseskelee tiskialtaassa, mitä ja milloinkin.
Onneksi on noita ruoka-astiatiskejä varten kone, tai toinen allas.

21.2.2013

Maalin jämät 2

 Muutama viikko sitten, sain sen vaaleanpunaisen maalin lopun käytettyä.
Nyt oli vuorossa vaaleansinisen purkin tyhjennys.
Kun ei nuo 20 vuotta vanhat maalit, moneen kertaan avatuine purkkeineen, oikein säily.

Jäi sinisen kamarin hyllykön paikalta yli, pieni naulakko ja rottinkikorinen pikku hylly.
Maalailin ne tuon jalasmökin värimaailmaan sopiviksi.


 Tästä tuli hyvä avainnaulakko. Oli ennen punertava.
Vähän mietin, miten onnistuu maalaus, kun oli noita koloja.


Tämä korihyllykkö on nähnyt jo useammatkin värit.
On ollut niin valkoinen kuin turkoosikin. Korit olivat ruman siniset.
Sudin siis tämäkin taas kertaalleen, pikkutavara jemmalle, kun oli tarvetta.
Korit maalasin spraymaalilla vaaleammiksi.


Koska maalipurkin pohjalla oli vielä tippanen.
Piti keksiä vielä jotain, no kaivelin varastoista maailmaa nähneen pärekorin.
Tuosta tuli ihan mukava, tummat läikätkin jäivät vaalean maalin peittoon.

Nyt alkaa olla pikku mökissä niin paljon tavaraa, että jäänee pastellit maalailut vähemmälle.

19.2.2013

Palailee pätkittäin

 ...muisti meinaan.

Nään tässä koneella istuessani, tuon tuunaamani karkkipurkkihyllykön.
Olen tässä tuumaillut, että mulla pitäisi oleman, jossain lisää purkkeja.
Pähkäilin ja pähkäilin, missähän hyvässä tallessa, ne mahtais olla.
 Pienellä etsimisellä löysin, karviaismarja Dropsin ja Fazerin ananaksen.
Nyt on namipurkkeja hyllyn täydeltä, ainakin toistaksi...


Samalla löysin lisää punaista emalia, pikkukasarin, omasta ulkovarastosta.


Ihanaa, kun on varastotilaa ja paljon tavaraa, tekee löytöjä omista nurkista.

18.2.2013

Hurr rurr Husqvarna

Vaihdoin keittiön pöydältä, punaiset liinat kaapin kätköihin.
Syksyllä keksin laitaa pöydän päähän, pienen liinan poikittain ja sille asetelmat.
No pitihän se sitten ommella, tuohon vihreäänkin vahakankaaseen käyvä liina.

Tuo pölkynpätkän näköinen, on Höganäsin sokerikko, kirppislöytö.
Muinaisia löytöjä, ovat myös kissa, niin kuin valurautainen kynttilänjalkakin.


 Ensin suunnittelin ja kokeilinkin, ihan käsinkirjontaa,
mutta sillä keinoin, en saanut puista tarpeeksi risuisen näköisiä.
Visiona kun oli semmoset jänkälle kuivahtaneet karahkat.
Päätin kokeilla koneella kirjomista, vaikka outo laji onkin.
Hurruuttelin sitten edestakas sekä viksin ja vonksin.
Kiertelin reunatkin moneen kertaa, että tuli ikäänkuin kehykset.
Näppärän nopeaa, kun vauhtiin pääsi, oli kohta valmiskin.


Kankaan pala on joku vanha komerosta löytynyt kaitale.
Ylälankana musta ja alalankana käytin vaaleaa.

Tuosta tuli niin kiva, että vois joskus hurruutella mökille saman tyylisen.

17.2.2013

Mietteitä...


Olen kovasti miettinyt, miten pistän kiertoon tämän saamani tunnustuksen.

 Myönnän olevani huono löytämään mielenkiintoisia blogeja
Taidan olla vähän liiaksi tottunut tallaamaan omia polkujani.
Paljon mielummin kokeilen, kuinka jokin asia tehdään, kuin etsin ohjeita.
Sisustustrenditkään eivät isommalti kiinnosta. Empä juuri uutta ostele.
Haluan kotimme olevan viihtyisä ja meidän näköisemme, olkoon sitten in tai out.

Valitsin tunnustuksen saajaksi yhden blogin, nimeltään Kuhinaa akaasiapensaissa.
Mukavasti omanlaisensa, monipuolinen ja värikäs blogi, kerronnaltaankin :)



Tämän tunnustuksen saa halutessaan laittaa eteenpäin seuraavilla ohjeilla/säännöillä:

- Kiitä tunnustuksen antajaa tekemällä linkki hänen blogiinsa.
- Valitse 5 blogia, joille haluat antaa tämän tunnustuksen eteenpäin.
Kerro siitä heille, jättämällä kommentti heidän blogiinsa.

Tunnustus on tarkoitettu alle 200 lukijan blogeille.

16.2.2013

Jatkojalostusta


Eilen siis tekaisin tuon asetelman olohuoneen pöydälle.
No pitihän sitä heti tänään, olla jo parantelemassa.
Malttamattoman kun täytyy saadut ideat, toteuttaa samointein.


Virkkasin lautaselle sopivan kokoisen punaisen liinan.
Sitten sain idean virkata noita pikkusydämiä, tuohon pullon kaulalle.
Nyt on sopivasti kovaa mustaa ja pehmeää punaista.

15.2.2013

Olkkari

Tervetuloa tutustumaan olohuoneeseemme.

Näistä kuvista et löydä valkoista, eikä sitä tähän huoneeseen tule.
Kaikki kuvissa näkyvä pöly on aitoa, eikä kuvausrekvisiittaa :)


Meillä on joulu aina, eli nuo sydänverhot ovat niin pääsiäis- kuin kesäverhotkin.
Mustat kapat on tuunattu kirpputorilta ostetuista paneeliverhoista.
Nurkassa on vanha kirstu laskutasona, sen päällä itsetehty lamppu.
Pieni, nojatuolien edessä oleva sohvapöytäkin on omatekoinen.
Ainoa uutena ostettu, silloin, ovat nuo punaiset nojatuolit ja mustat rahit.
Sohvatyynytkin on ommeltu vanhoja kankaita hyödyntäen.
Hyllyt on tehty kauan sitten, edelliseen asuntoon, sen silloiseen tupaan.
Maton kudoin kansalaisopistolla, jokunen vuosi sitten trikookuteesta.

Ikkunan edessä roikkuvan, tuunatun messinkivalaisimen haluaisin vaihtaa.
Kunhan keksin jotain rattilampun kaveriksi paremmin sopivaa...


TV-tason olen muinoin nikkaroinut, oletettavasti 60-luvun keittiökaapista.
Tuon tason voisin myös vaihtaa, johonkin paremmin muihin kalusteisiin sopivaan.
Lipasto on mummon vanha. Noppalamppu taas omaa käsialaa.
Seinäkellon virkaa toimittaa valurautainen lettupannu.

Kuten huomaatte, olen hulluna punaiseen emaliin ja peltipurkkeihin.
Things-laatikko kätkee irtomuistin. Maatuskat olen ostanut lapsena.
Tässä kuvassa uutena ostettua on, elektroniikka ja dvd:t.


Tuon tyttären huoneen oven, voisi maalata tummemmaksi, liikaa puuta.
Korkea ja matala kaappi, ovat edellisen talon mukana tulleita.
Korkean kaapin päälle kertyy aina kaikkea ylimääräistä.
Levyhyllyyn laitoin stopparit, että sai hyllyt täyteen.
Nurkassa on pieniä autojuttuja kokoelmana ja Karjalapeili.

Kaikki nuo mustat tuolit 1+4 kpl, ovat läpikäyneet maalinpoiston
ja käsittelyn mustalla Osmo Colorin puuvahalla.
Tuo iso pöytä, on edellisen asunnon ruokapöytä, veljeni tekemä.
Sen äärellä on mukava pelata korttia tai askarrella isommalla porukalla.
Pöydän taakse jäävä sohva on isän peruja, kulkenut mukana jo kauan.
Tässä kuvassa uutena ostettua on, cd:t ja kauan sitten tuo soitin.

Enimmät noista vanhoista kalusteista, on aikanaan maalattu lastenhuoneeseen.
Tänne muutettaessa, maalailin vain ovet ja laatikoiden päädyt punertaviksi.


Tässä kuva olohuoneen lampusta. Tuon olen tehnyt viissin Fiatin ratista.
Roikkunut tuossa kuutisen vuotta. Ensimmäisiä ihan hassuja juttujani.

Varmasti monista muistakin olohuoneen esineistä, olen blogissani kertonut,
Mutta koitin koota tässä enimmät palaset yhdeksi kokonaisuudeksi.


Musta cavapullo, sekä mattamustalla spreijattu pikkuvikainen lasi ja peltilautanen.
Tämä asetelman myötä, toivotan kaikille hyvää viikonloppua!

14.2.2013

Tunnustus

Täällä hymyillään onnellisena :)

Olen saanut ihka ensimmäisen tunnustukseni Jokkemaan Jokkelta.


Olen erittäin otettu ja iloinen saamastani huomiosta.
Kävijätilastoihinkin on ilmestynyt melkoinen piikki.

Nyt kovasti miettimään, osaanko laittaa tätä eteenpäin...

Pieniä punaisia

Nokka vuotaa, niskat jumittaa, nukuttaa...
Jotain pientä pitää silti yrittää puuhastella.


Fimo-massasta muotoiltuja sytäimiä.
Korvakoruiksi, avaimenperiksi jne.


Koemielessä puuvillalangasta virkattuja pikku sytäimiä.
Näkyy noita koukkuja kertyneen, riittää tyttärillekkin.
(koukkupussukan olen tehnyt joskus 20 vuotta sitten,
pitkille ja pätkille puikoille on olemassa omansa)

Hyvää Ystävänpäivää :) !

8.2.2013

Sinistä kamaria 2

...jatkoa eiliseen päivitykseen.


Sinisen kamarin kaappi.
En muista mistä kaappi on löytynyt, ainakin 25 vuotta se on meillä ollut.
Runko on maalattu harmaaksi 20 vuotta sitten ja ovet myöhemmin sinisiksi.
Pikkulaatikot ovat täynnä työkaluja ja kaapeissa tarvikkeita.
Kaapin päällä on vanhoja esineitä, sieltä sun täältä.
Puntari on kotoa. Silloin kun meillä oli kanoja, tuolla punnittiin myytävät munat.
Parsintasieni ja karstat taitavat olla mummon peruja.

Tuo seinien sininen väri, ei niin hirveästi ole minun mieleen.
Mutta menköön nyt, kunnes keksin mitä asialle teen...

7.2.2013

Sinistä kamaria


Tämä sininen kamari, on minun olohuoneeni,
elikäs siistimpi työhuone, jossa on stereot, telkkari ja läppäri.
Olen kamalan huono istumaan nojatuolissa tekemättä mitään,
joten telkkaria katsellessa istun toimistotuolissa ja värkkäilen samalla.
Huone oli alunperin takkahuone, mutta purin huonokuntoisen takan pois.
En kuitenkaan polttaisi puita takassa ja lämmittäisi vain talon toista päätä,
kun voin polttaa puut pannussa ja lämmittää koko taloa.


Tämän pikku hyllyn tuunasin eilen uuteen uskoon.
Olen hyllyn alunperin tehnyt yli kymmenen vuotta sitten.
Mutta piti vähän muokata, että oli hyvä tuohon ovenvierus seinälle.
Värikään ei ollut oikeanlainen, nyt harmaana sopii muiden kalusteiden kanssa.
Karkkipurkeissa on kätkettynä otsalamppua ja muuta ulkoilu tavaraa.


Tässä samalla toinenkin kuva, samasta huoneesta.
Tässä kuvassa ei ole mitään uusia juttuja.
Hylly on vanha lastenhuoneen hylly, oli sopiva tuohon seinälle.
Emalimukeissa on piilossa neulatyynyjä, kyniä, pikkuromua jne.
Isointa mukia käytän ommellessa ja askarrellessa pöytäroskiksena.
Kahvi- ja karkkipurkeissa on piuhoja, askartelutarvikkeita ja semmoisia.
Lasipullot ovat edellisen talon peruja.
Ompelukone on parin vuoden takainen kirppislöytö, toimivakin.

5.2.2013

Pohja pois


Eteisen uusi lamppu.

Tuossa roikkui äsken vielä plafondi, jonka valossa löytänyt edes kenkiään.
Mulla oli rämä, mutta nätti punainen pannu ja eteinen kaipasi valaisinta.
Koska eteisessä on koristeena emalimukeja ja muita kippoja, tuo sopii sarjaan.

Sahasin ruosteisen pohjan irti pannusta, rautasahalla kihnuttamalla,
rälläkällä ois ollu helpompi, mutta en viittiny kinokseen mennä työstämään.
Spreijasin sisäpuolelta enimpiä ruosteita valkoisella maalilla piiloon.
Eihän tuo muuten valaisisi mitään.
Naputtelin tuon nauhan reunaan, peittämään sahausjäljet.
Muki oli jonkun hiomalla pilaama, joten maalasin sen punaiseksi.
Porailin muutaman reiän, laitoin kannakkeen, johdot ja lampunkannan.

Olen kovasti tyytäväinen, mukava tuota on katsella :)
Täysin kelvoton emalipannu ja -muki uudessa roolissaan.

4.2.2013

Kettu, kettu ja kettu


Vihdoin löysin metallinkeräyksestä, tuon vanhan mallisen, taitettavan vyönsoljen.
Nykyisissä kun on se "tappimekanismi", josta en tykkää.
Olin jo aiemmin ostanut oranssia nauhaa, vyön tekoa varten.
Tänään leikkelin nauhasta sopivan pätkän ja koristelin mustilla pikku ketuilla.
Nauhan päät on päärmätty, sytkärillä sulattaen.
Sabluuna on kontaktimuovia. Luonnostelin ketun taustapuolelle ja leikkasin auki.
Nyt mulla on kelkkailuhousuihin passeli vyö :)


3.2.2013

Öljyä ja bensaa


Eilen isännän autotallista haeskelin sisustusjuttuja.
Tämä hullu romunkerääjä, löysi hienon messinkisen öljykannun.
Näkyy olevan valmistajan leimat ja mitat ja kaikki, kotimainen laatutuote :)
Sain luvan ottaa tämän, koska toimivampiakin on käytettäväksi.
Tänään tuon tiskailin ja kiikutin olohuoneeseen koristeeksi.
Mittakaavasta sen verran, että pituutta tällä kannulla on 42 senttiä.


Muistin samalla, että mullahan on ulkona yksi pieni öljytruutta.
Olisiko jonkun ompelukoneöljyn astia, pituutta kun on vain noin 10 senttiä.
Tämä menee olohuoneen nurkan pikkuaarre kokoelmaan...


Tämän muinaisen kirppislöytö taskumatin, haluaisin myös kokoelmaan.
Mutta pitäisi keksiä, millä saan tuon krominkiillon pois.
Ei onnistu normaali menetelmä, eli polttaminen. Tämä kun on tinattu.
Haluaisin tuon niin olevan kulahtaneen punainen.

Jos kiikuttaa kaiken kivan, autoihin viittaavan romun, tallista olkkarin koristeeksi.
Pitääkö alkaa kantaa olohuoneen tavaroita, tallin somistukseksi... ?

2.2.2013

Punaiset ruotsalaiset


Käytiin eilen taas tuo Pajalan kirppari kurkkaamassa.
Mukaan tarttui punaisia ruotsalais valmisteisia muovikippoja.
Löytyi kaksi kokoontaittuvaa kuksaa ja yksi tommonen kauhan mallinen kuksa.
(mettäreissuilla käytän kyllä ihan oikeaa kuksaa, nuo muoviset olkoon varalla)
Tuo desinmitta on mulle helmi, meil on kotona ollu tommenen sininen.


Sitten löytyi lilliputti sormustin. Ei mahdu kyllä kenenkään sormeen.
Ulkomitoiltaan: leveys 12 milliä ja korkeus 15 milliä.
Meinasin jonkun korun tästä tehdä...

1.2.2013

Törppöjä ja tuoleja


Olemme punaviinin ystäviä, mutta viinitörpölle meillä ei ollut telinettä.
Viinipöntön kun laitat pöydän päähän ja otat siitä lasiin, niin aina sitä on lattiallakin.
Ne kaupan telineet on jotenkin niin, ei mun juttu.
Ideoin oman version, joka käy vaikka kukkaruukun alle tai ihan koristeeksikin...



Ensin lähdin liikkelle jakkara ajatuksesta, niitä kun on tullut tehtyä täysikokoisenakin.
Jakkara on tehty ysimillisestä vanerista, pienillä sivureunoilla.
Löysin kuitenkin ulkovarastosta muutaman pyökin palasen ja halusin tehdä myös tuolin.
Tuoli jääköön tähän taloon ja jakkara lähtee kakkoskämpälle.


Mitoitus on tehty väljäksi, sillä viinilaatikoiden koot vaihtelee.
Tuo kuvassa oleva lasi on korkein laseistamme, eli muut lasit mahtuu sitten myös.
Värinä on tietenkin musta Osmo Colorin puuvaha, niin kuin melkein kaikissa tekeleissäni :)