Tiskiä

Eikun jatkoa baariprojektiin.

Baaritiskin tekoa mahdollisimman paljon olemassa olevaa hyödyntäen.

Saatu pirttipenkin kansi hionnassa tiskin kanneksi.

Päädyt on käytettyä lankkua remppatyömaalta.

Hyllyt ja etuseinä kauan jemmattua ylijäämä puutavaraa miehen varastoista.

Ruuvit ostettu, mutta kuparinaulat myös miehen varastoista.

Tiskin tekoon kului päivä ja jäi sitten kesken, kun puuvaha loppui.
Hiukan muuten hirvitti nikkaroinnin alussa, piirrustuksia ei ollut,
materiaalia nuukasti, enkä ole näin isoa sisäkalustetta ennen tehnyt.

Tässä baaritiski puuvahattuna ja paikoillaan.

Baarijakkara on pyörinyt turhana 10 vuotta, sävytin vain.
Meillä on haussa lisää baarijakkaroita,
mutta ei ole tullut kohtuu kuntoisia ja hintaisia kirppareilla vastaan.

Hyllyjä laseille ja muulle tarpeelliselle.

Lauta on remppatyömaan jämäpätkiä hiottuna ja värjättynä.

Hyllynkannakkeet koottu molempien varastoista ja ruskeiksi maalattu.

Tässä tiskiä toisesta suunnasta, hyllyille mahtuu yhtä ja toista tarpeellista.

Kaikki puu on käsitelty siis konjakin värisellä osmo colorilla.

Tänään menikin aamu kootessa kalustoa, tavaroita siirrellessä ja kuvaillessa.

Onnistuin välttelemään ulos hyttysten sekaan menoa.

Mulla on jo monta lisä ideaa, mutta taas loppui aika ja materiaali...

Jaloa puuhaa

Jatkoa edelliseen postaukseen.

Eli sisustusesineineitä jaloviinan ja kotibaarin hengessä tehtynä.

Tyttären jostain pelastamia kehyksiä kuparin väriseksi suihkittuna.

Tulostettuja teeman mukaisia laulunsanoja kehyksiin.

Dyykatusta lp-levystä tein seinäkellon.

Tulostetun tähden kiinnitin keskelle vesiliimaseoksella

ja maalattuja, jostain kertyneitä tiimarin tähtiä liimasin ulkoreunaan.

Näistä musiikillisista jutuista tulee yksi kokonaisuus seinälle,
kuvailen uudemmin sitten joskus paikallaan.

Vanerista sahasin yhden isomman tähden välioveen laitettavaksi.

Samalla kuparin värisellä spraymaalilla suihkin senkin.

Tulossa siis vain yhden tähden baari ;)
Kuparinvärinen spraymaali on vanhaa, löydetty miehen varastoista.

Konjakin ruskeaa

Kakkoskodin kotibaari/vierashuoneprojekti eteni taas pätkän matkaa.

Eriväriset sovellat, kirpparilta ja varastoista, maalattu ruskeiksi.

Miehen kauan varastoimia lautoja sahattu ja sudittu puuvahalla hyllyiksi.

Hyllyille tulee vielä lisää tavaraa, kirjoja, pelejä, muuta sellaista...

Suurin työ on ollut huoneen tyhjennys, laatikko tolkulla paperia molokin kitaan
 ja satoja video-kasetteja jäteauton vietäväksi.

Jos olette ihmetelleet miten mie ruskeita sävyjä, kun en niitä normisti käytä.

Miehelle mieleistä tehdään ja värikartta on jaloviinasta :)

Baaritiskikin on jo tehtynä, loppui vain konjakin värinen puuvaha kesken.

Siitä sitten kuvia ja kerrontaa joskus myöhemmin...

Kyllä kestää...

Lisää polttopuu-urakan oheistuotteita.

Lankunpätkistä tehtyjä penkkejä kakkoskämpälle.

Kestää isommankin takamuksen, on 145 mm leveää lankkua.

Lankunpätkät ovat siis uusia, mutta remppatyömaan rakennusjätettä.

Valkkasin siisteimmät ja pisimmät sivuun liiteriin pätkimiseltä.

Puuöljyllä käsittelin kelopuun harmaaksi

Kolme metrin mittaista penkkiä tähän mennessä tehtynä.

(Hihkun riemuissani, sillä päästään vähentämään noita

 ajan ja auringon haperruttamia valkoisia muovikalusteita.)

Reikäsydän

 Putkahti päähän idea hyödyntää puun oksaisuutta korussa.

Pengoin polttopuukasaa sopivan laudanpalan toivossa.

Löysinkin sopivan purkupanelin pätkän.

Porasin oksankohtaan reiän ja naputtelin oksan palasina pois.

Piirtelin puulle luonnostelmaa ja sahasin.

Sahailun ja hionnan jälkeen laudanpala alkoi näyttää tämmöiseltä.

Käytin 120 hiomapaperia, en halunnut kiiltoa, enkä ihan sileääkään.

Käsittelin punaisella Osmo Colorilla ja laitoin nahkanauhan.

Kuparikääriäinen

Kun löysin nuo kuparikäämit kaarnamobilea tehdessä.

Halutti väännellä niistä jotain muutakin koristetta.

Koska keli on kylmä ja märkä, satelee vettä, räntää, luntakin,

ajatus säitä sietävistä perhosista houkutti.

Vääntelin käämin päitä isommalle ja pienemmälle kiemuralle.

Tein lyhyemmästä pätkästä vartalon tuntosarvineen.

Sidoin ohuella rautalangalla keskeltä kokoon.

Nämä isohkot perhoset ei kylmästä pelästy.

Hyvää Juhannusta Kaikille Lukijoille!

Koivunlehtiä

Kesäisen paidan ompelua hyväksi havaitulla kaavalla.

Kaverilta saatu veikeä kankaan palanen, lienee verhona palvellut.

Koivunlehtinen camokuosiko, no jotain melko värikästä meikäläiselle.

Kankaan reunassa luki Thicket a Bernard Wardle fabric.

Ei nappeja, ei tukikankaita, ei vetskareita, vain leikkuu ja ompelu.
Sentään muutama muotolaskos ja yksi halkio.

Saumavarat käänsin ja tikkasin, tullut tavaksi tehdä niin.

Kuosi sopii Suomen kesään ja kesäauton väreihin.
(vaikka sitten toppatakin alla :)

Ruutuiseksi

Niin kosteat olleet kelit, että tennarien käyttäjä kaipaa kenkiä lisää.

Saa antaa kuivua kaikessa rauhassa, ei tartte märkinä jalkaan laittaa.

 

 Tyttärellä lojunut pitkään käyttämättömänä tämmöiset turkoosit.

Jotkut ammoiset tarjouskorilöydöt.

Kokeilin omaan jalkaan, oli ihan mukavan tuntuiset.

No eipä sitten muuta kuin muokkaamaan omaan värimaailmaan.

Itse pidän turkoosista vain tehostevärinä, joten vähensin sen osuutta.

Tunnin tussailun tuloksena kovasti mieluiset ralliruututennarit.

Piirsin alareunaan lyijykynällä pienet merkit 2 sentin välein, 

muutoin piirrelty ihan silmämääräisesti ja vapaalla kädellä.

Nyt käy mun mustien farkkujen (ja autoaiheisten paitojen) kaveriksi.

Punaisia poimintoja

Kokoelma sekalaisia punaisia löytöjä.

Pari oikein herkullisen väristä kirpputorilöytöä.

Puinen rytmimuna, munakokoelman jatkoksi.

Napakka muovinen tupakkikotelo, johon mahtuu koko aski.

Tässä munakokoelmaani, keräily alkoi huonosta vitsistä aikoja sitten.

Helmenä yksi dyykattu emalinen kahvipannu keittiöön.

Ei kahvinkeittoon kelpaava, on sisältä niin huonossa kunnossa.

Ruotsin puolen kirpparilta, noin eurolla, emalinen kulho.
Mahtuu mukavasti hedelmiä tai kahvileipää.

Reissussa rähjääntyy

Roskiksesta dyykattu, reippaasti teipattu, pahvinen matkalaukku.

Pakkausteippiä kierros tolkulla, suuntaan ja toiseen, ympäri laukkua.

Sisältä siistihkö, nauhat tallella ja kiinni, lukotkin toimii.

Kamalat jäljet jäi teipeistä, pahvin pinta lähti mukana.

Pelkällä maalauksella ei paljon kummenisi.

Eli laukulle voisi tehdä mitä vain, koska mennyttä kalua.

Aloitin kuitenkin maalamalla mustat alueet kahdesti Helmillä.

Teippien paikat näkyi vaan edelleen...

Tulostin merkityksellisiä tekstejä, jotka liimalla ja lakalla kiinnitin.

Jo alkoi pahimmat teipien jäljet hävitä häritsemästä.

Tässä laukku auton takapenkillä odottamassa kesän tapahtumia.

Aion käyttää ihan matkalaukkuna, viikonloppureissuilla.

Sekä siinä samalla auton somisteena autotapahtumissa.

Kulmille en tehnyt mitään ja taka/alapuoli on vain maalattu.

Kunhan tuo tuosta käytössä taas kuluu, alkaa olla parhaimmillaan...

Pieniä kiviä, isompia kiviä

Kaksi vuotta sitten miehen kanssa rakensimme pihaan laavun.

Laavu on kovassa käytössä ympäri vuoden.

Vähän on tehty parantelujakin valmistumisen jälkeen.

Facebookin roskalavan kautta sain 2 saavillista käytettyä valkoista soraa.

Juuri oikea määrä, jotta sain oiottua ja korotettua laavun pohjaa

Kaivoin etureunaan luonnonkivet ja takareunan rajasin vanhoilla tiilillä.

Samalla kaivelulla lisäsin muutaman litteän kiven tulipaikan ympärille.

Pienet laskutasot laavun nurkkiin on myös ilmestyneet.

Ihmeelliset kynttiläjutut karhuineen, päätyivät tölkki/pullopidikkeiksi.

Eiköhän tästä voikin vähitellen siirtyä tulistelemaan...

Kaarnat ja käämit

Puita pilkkoessa hakkuupölkystä irtosi kaarnat.

Yks ilta urakan päätteksi, veistelin paksuimmista paloista sydämiä.

(no lovet tein sahalla ja raspilla, viiti höttöä kaarnaa itteenpäin veistellä)

Mobilea sydämistä suunnittelin, mutta runko mietitytti.

Muistin jonkun ajan päästä varastossa olevan käämin pätkiä.

Punaruskeita molemmat, kupari ja kaarna.

Vääntelin kaaria ja vääntelin lenkkejä.

Alemmat kaaret on tehty kapeammiksi, kuin ylemmät.
Täydellisiä kaaria en lähtenyt edes tavoitelemaan,
sillä tuolla se kieppuu männynoksalla luonnon armoilla.

Miehenkin mieleen

Miehellekkin mieleisiä kirpputorilöytöjä viime viikonlopulta.

Korjauskäsikirja GM:n ja Fordin dieseleistä.

Omassa vanissa on 6,2 D, tiedä sitten kummalle tuo kirja on ;)

Ruotsin armeijan pakki.

Yks on jo, tämä menee siis kakkoskämpälle ja sieltä metsään.

Suomen armeijan kenttäpullo, aina tarpeellinen ja sopii tyyliin.

Kaksi kivistä snapsilasia, kahden aiemman kaveriksi.

Taaemmat nostettu juuri pakastimesta, siksi hiukan eri väriset.

Meillä näitä säilytetään pakastimessa, saa sitten kylmiä snapseja.

Reiän ympärys

Kelokalustoa edelleen pilkkoessa löytyi toinenkin reikäpuu,

eikä tällä kertaa edes lahovikaa.

Nyt ei mies kysynyt, nakkas mulle heti kun tämmöinen halkoessa tuli.

Ihana tervainen tuoksu ja paremmin oksanreikäkin sijainniltaan.

Ensin liiterissä kirveellä enempiä pois

(en malttanut hakea pikkukirvestä, vaan nappasin halkaisukirveen seinältä)

Sitten työhuoneella hiomakoneella ja raspilla raakahiontaa.

Lopuksi ulkona hiomapaperin kanssa viimeistelyhionta.

Tuo on noin 10 senttiä korkea. Pinnassa on mehiläisvaha.

Näyttä hienolta ja tuoksuu hyvältä, mikä mokoma lieneekin...

Mitäköhän muuta kummaa meän polttopuista kaivautuu esiin... :)

Hämmennytin

Mies pilkkoi vanhaa lahoavaa kelokalustoamme tulistelupuiksi.

Vastaan tuli erikoisempi palikka, kysyi tarviinko mie...

Tämmöinen vähän laho oksanreikä, kutkuttava muoto.

Pitihän se päästä työhuoneelle kokeilemaan, mitä siitä syntyisi...

Tämmöinen sieltä esiin kaivautui, olkoon sitten vaikka,

hämmästyttävä hämmennin,

mystinen muinainen astalo,

lahopäävikaisen puheenjohtajan nuija,

soppakauha ei toivotuille vieraille...

Olkoon mikä hyvänsä, mutta seinällä roikkuu ja tykkään :)

Tolppakukat

Kukallista romuilua pihalla, omassa tiehaarassa.

Maalinpoistopoltettuja hananvääntimiä uudelleen maalattuina.

Runkona naapurin vanha saunankaide mustaksi sudittuna.

Punaiset ja harmaat "kukkaset" on ruuveilla ja prikoilla kiinni.

Yläpäässä kynttilänjalan alaosa ylösalasin ja peltiruukku, 

ruuvilla kiinni nekin, etti tuuli pudota.

Siinä se on tolppa tuomassa väriä kivikko/mehitähtipenkin vieressä.

Väriä tuovat myös viime keväänä tekemäni puuporkkanat.

Ostaa piti petunia ja harmaa spray, muut materiaalit nurkista.

Pätkii pätkiä

Koska muutama uusikin laudanpätkä löytyi polttopuiden seasta,

päätin tehdä toisenkin laatikon grillailutarvikkeita varten.

 Suunnittelin toteutustavan mielessäni.
 Sitten sahasin laudanpätkät oikeisiin mittoihin.

Puuta meni 9 x 50 cm, 4 x 25 cm ja 4 x 12 cm pätkää.

Hioin enimpiä rosoja ja pyöristelin nurkkia hiomakoneella.

Kokosin laatikon nauloilla.

Pintakäsittelin kaapista löytyneellä maalinjämällä.

Koristelin vanhan sabluunan avulla kirmaavilla ketuilla

Koska tuo on menossa kakkoskämpälle, tyyli rouvin metsäinen.

Tuohon on näppärä koota grillailutarpeet ulos kannettaviksi,

tai voipa sitoa mönkkärin tarakalle ja hurauttaa naapuriinkin.