26.2.2021

Lumikuorrute

 Pihan kierrätysromurakennelmat elävät vuoden aikojen mukaan.
Lyhtytolppa on saanut melkoisen lumikuorrutuksen,
lyhdyt sojottaa vähän mihin sattuu.

Etupihalla on jo 92 senttiä lunta.
Taisi viikossa tuplaantua lumen määrä. Kolaamista on siis riittänyt.

25.2.2021

Leppäkertut

 Tehty toinekin pilkullinen jakkara, joka käy pienelle pöydäksi.

Aihiona jostain saatu ja kovia kokenut putkijalkainen.
Pienemmän jakkaran tein uusiksi jo syksyllä. 

Nämä mummola käytössä, joten väritys sen mukainen.
Voivat toimia myös aputasoina, yöpöytinä jne.

Vanha kansi poistoon. Vanerista sahaten uusi, vähän isompi.
Punaista maalia pintaan ja sitten kuluneeksi hionta.
Kontaktimuovista sabluuna, pilkkujen töpöttely ja taas hiontaa.
Jaloista irrotin hajonneet tulpat ja hioin pois maalit.
Mattamustalla spraymaalilla suihkin mustiksi ja uudet tulpat.
 
Tarvittiin pähkäilyäkin, piti laskea, minkä kokoiset pilkut ja välit.
Älkää kysykö miten, mutta nyt ovat suhteessa jakkaran kokoon. 
Liian harvoin tarvitsee nykyisin laskutaitoja, meinaavat rapistua.

24.2.2021

Pitää olla pinkkiä

 Tytär osti langan ja pyysi neulomaan pinkit lapaset.

Siinä ne nyt on, ihan peruslapaset, seitsemästä veljeksestä.
64 grammaa painaa, että lankaa jäikin vielä.

22.2.2021

Pilkkivavoille

Vävypoika pyysi kuljetus- ja säilytyspussia pilkkivavoille.
No anoppihan teki työtä käskettyä.
 

Koitin googlata mallikuvia, mutten löytänyt, niin idea piti keksiä itse.
Tähän mahtuu 12 pilkkivapaa ja tämä mahtuu hyvin pilkkireppuun.

 
Koristenauhan ompelin, että sain litteän päärmeen ja päälipuolelle.
Helpommin sujahtavat näin tehtynä onget taskuihinsa ja pois sieltä.
Yhden taskun leveys on noin 10 senttiä.
Taskujen ja kokonaisuuden korkeus vapojen mittojen mukaan.

Kangas on noin 30 vuotta jemmailtu jämäpala, jämänä jo ostettukkin.
Nauhakin on jonkun jämiä, jotka olen kirpparilta edukkasti pelastanut.

Sulkumekanismiksi löytyi jostain purettua nauhaa ja lukko.
Aika pieneen tilaan näkyy menevän 12 pilkkionkea.
Tyytyväinen oli vävypoika lopputulokseen :)

18.2.2021

Asennusjakkara

Autotalliin päätynyt satulatuoli alkoi olla jo niin rikki,
 että muokkasin tuolin miehen toiveesta asennusjakkaraksi.

Vesivanerista sahasin uuden, tasaisen kannen ja alas tason. 
Satula oli kiinni suoran laipan avulla, siihen sain tämänkin. 
Koska korkeussäätö ei enää toiminut, sen vipukin lähti pois.


Alas kiinnitin ison kakkuvuuan työkaluja ja pikku romua varten
Ilman alla olevaa vaneria, vuoka olisi liian kevyt ja kiikkerä.
Mies oli lopputulokseen oikein tyytyväinen :)

Alkujaan tuoli on 3 euron kirppislöytö, jonka verhoilin uudelleen.
Mieskin on pari rengasta tuohon jo vaihtanut, niiden hajottua.
Kauankohan pysyy vielä käyttökelpoisena, kun välillä korjailee...

17.2.2021

Koivuinen

 Tein kuitenkin koivuisen retkilusikan itselleni.

Eipä tarvitse pelätä allergista reaktiota katajaisen lusikan pihkaan.
 
 
Materiaaliksi hain liiteristä yhden jemmatun koivuklapin.
Lohkaisin puukkoa ja vasaraa käyttäen tuosta sopivan siivun.
Sahasin suurin piirtein muotoon ja hiomakoneella loppu muotoilu.

Kuopan lusikaan tein taaskin kaksiteräisellä koverruspuukolla.

Nyt retkilusikoita on siis kaksi, katajainen ja koivuinen.

16.2.2021

Katajainen

Tein katajaisesta kepistä retkilusikan ruokatermosta varten.
 
 
Mie kun en syö makkaraa, pitää maastoon keksiä jotain muuta evästä.
Ajattelin lusikoida suoraan termarista, ettei ruoka jäädy tai jäähdy.
Nyt ei lusikka naarmuta kauheasti, mutta kestää kuitenkin reissut.
Ruokatermos on aiempi kirppislöytö, hintaa oli euron tai kaksi. 

 
Aihio, joskus saatu, puoliksi lahonnut katajan pätkä.
 
 
 Sahalla ja hiomakoneella ensin muotoon.
 Moran kaksiteräisellä koverruspuukolla kuoppa.
Kolvilla sydämiä vartta koristamaan.

Nyt kun lusikka on valmis, aloin vasta miettiä, uskallanko käyttää.
Olen pihkalle (hartseille) allerginen, tohtiiko tuota suuhunsa pistää...
Jospa annankin tuon miehelle ja teen itselleni koivuisen.

15.2.2021

Kääntöapukapula 2

Tilkkusydämiä tehdessä huomasin, että tarvitsen pienemmän kääntöavun.
Aiemmin kulmien kääntöön tekemäni apukapula, kun oli niihin liian iso.
 

Pyörökepin pätkästä ja puuhelmestä, sellainen syntyi nopsasti.
 
 
Hiomakoneella poistin tikusta maalin ja ohensin pään.
Sitten tikku liimalla kiinni helmeen ja viimeistelyhiontaa.
Pintaan sivelin suojaksi mehiläisvahaa.

 
Nyt löytyy isompi ja pienempi.
Isompi hyvä esim. laukkujen ja tyynynpäälisten kulmien kääntöön.
Pienempi vaikka kukkaroihin ja pehmosydämiin.

14.2.2021

Sydän x viis

Ystävänpäivän kunniaksi ompelin tilkuista lisää sydämiä.
 

Mustapohjainen ruutukangas, 26 vuoden takaa, 
vauvan haalarin ja farkkupaidan ompelun rippeitä.
Ruutukangas, tekstiilitussilla punattua kirppislöytömekkoa.
Samaa kangasta löytyy olohuoneesta useammastakin paikkaa.
Punainen, joskus jostain tarjouslaarista.
Kukallinen, isän tai äidin ompelemasta kesähameesta 70-luvulta.
Muuhun käyttöön pilkotun ja kierrätetyn bandanahuivin rippeitä.
 
 
Olohuoneen lipaston päällä on kulhossa jo 20 tilkkusydäntä.

Aiemmin ommellut sydämet: Ensimmäiset 9 ja toiset 6

11.2.2021

Tomaattia

Puisten leikkiruokien valikoima lisääntyi tomaateilla.
 

Kaksi kokonaista ja pullollinen ketsuppia.

 Ketsuppipullon sahasin ja hioin 50 x 50 mm puun pätkästä,
Korkin tein nupista. Korkki on kiinnitetty puutapilla ja liimalla.
Kontaktimuovista leikatulla sabluunalla K ja tussilla reunat.
Tomaatit tein isoista puuhelmistä, tulppasin reiät puutapeilla.
Helmissä oli hiomista, olleet tontun päinä, piti poistaa naamat.
Väreinä oranssi ja vihreä puuvaha sekä kestävä vihreä akryyli.

Lisäsin tageihin sanan leikkiruoka, niin löydät aiemmin tehdytkin.

9.2.2021

Hanasta

Viilailin rikkinäisestä hanan vääntimestä kukan.

Kukkavarreksi löytyi pätkä paritonta neulepuikkoa.
Hioin hiomapaperilla puikosta kaikki maalit pois.
Varren kiinnitystä varten, on kukkaan porattu reikä.
Varteen leikkasin ja naputtelin alumiinista perhosen.

Tässä osa, ennen tämän kertaista viilailua.
Tämähän on ollut toisenlaisena kukkana ennen.
 
 
Tässä viilailun jälkeen.
Pyöristin ensin sisältä kärjet, sitten viilailin muutenkin.


Saintpaulia kukkii jälleen :)

8.2.2021

Kovertelua

Harjoittelin vaihteeksi kaksiteräisen veistopuukon käyttöä.
 

 Keskeneräiseksi jäänyt kauha-aihio oli saatua materiaalia.
 
Tuon kaksiteräisen Moran, olen ostanut kauan sitten, 
ihan liian harvoin tulee sitä käytettyä.

 
Kiinnitin kauhan puristimella työpöytään.
 

Alku oli hankala, mutta sain koverrettua tarpeeksi syvän kolon.
 

Hiomisen jälkeen ihan siedettävän sileä.

Kun olin hionut kauhan kokonaan, poltin kolvilla kuvioita varteen.
Kauhan annoin miehelle hirvikäristyskauhaksi.

5.2.2021

Entistä pidempi

 Tein itselleni vielä yhden kaulurin, entistä pidemmän.

 
Purkulankaa ja jo toistamiseen, eli kolmesti kudottu.
Samoilla silmukkaluvuilla kuin aiemminkin
Edellisessä itelle tehdyssä oli 12 cm suoraa, tähän tein 16. 
Kaipasin lisää pituutta, tämä yltää melkein nenään asti. 
12 senttinen todettu hyväksi lumitöissä.
Korkeampi viimaisempaan menoon ja tarvittaessa buffi alle.

4.2.2021

Makkaraperunat

Lisää leikkiruokia kierrätettyjä puupalikoita hyödyntäen. 
 

 Makkaraperunat paprikaviipaleilla.
Paprikat sahasin vanerin palasesta, värinä keltainen puuvaha.
(keltaiset siksi, kun puuvahojen punainen ei ole punainen)
 
Makkarat tein 9 cm halkaisijaltaan olevasta puurenkaasta.
Keskeltä poikki, hiomakoneella ja käsin päiden muotoilu.
Väriksi oranssinpunainen puuvaha. 


Lohkoperunat syntyivät näinkin oudosta palikasta.
Paljon piti pilkkoa, että alkoi näyttää yhtään oikeilta.
Muotoilevaa hiottavaakin jäi paljon, että sai sieviä lohkoja.

2.2.2021

Kansi kans

Joskus pelastettu lasipurkki sai puupaloista tehdyn kannen.

 
Ihanaa, vanhaa, turkoosin vihreää lasia, tyttären värimailmaa.
Jouluasetelma tuossa jo oli, nyt pääsee muuhunkin käyttöön.
Lasipurkin suulla ei ole kierteitä, kansi vain lasketaan päälle.

Varastossa oli tällaisia pieniä palikoita, joista neljä kului tähän.
Kaksi rinnakkain ja kaksi päällekkäin.

Liimasin ensin kaksi palaa reunoista yhteen, että leveys riitti.
Toiset kaksi ensin vain teippasin, oli helpompi sahata sisäreuna.
Keskimmäinen kiekko ja reunarinkula, ovat siis erillisiä osia.
Hioin sisäpuolelle jäävät reunat ja liimasin osat yhteen.
Lopuksi ulkoreunan sahaus ja pyöreäksi hionta.
Valmiin kannen käsittelin mehiläisvahalla.

1.2.2021

Väliin puettua

Neuloin mustat ranteen lämmittimet purkulangasta.
 

Oletettavasti 7 veljestä, oli joskus muinoin neulottu pipoksi.
44 silmukkaa, 2 nurin, 2 oikein, peukun kohdalla eestees.
Kerroksia en laskenut, vertailin vain pituutta toiseen :)
Lisälämpönä lapasten alla, ei pääse vilu hihansuun 
ja lapasen välistä, onpa "kynsikkäätkin" jo valmiiksi kädessä.