Tuhkispannu

Tuhkiksena toimineesta alumiinpannusta

meni talven aika kahva poikki.

 

 

 

Koska se on niin näppärä tuhkikseksi, 

ei tartte kanttakaan nostaa, kun lyhyt nokka.

Niin miepä päätin, että korjaan sen. 

Metallisesta kalustekahvasta tuli uusi kahva.

Irrotin hajonneen kahvan kiinnikkeen.

Ylemmän kahvan niitin jätin reiän täytteeksi.

Viilasin vain sen pannun pinnan tasoon.

Sitten porasin alas yhden reiän lisää

ja ruuvasin kahvan sisäpuolelta kiinni.

 Koska kannen nuppissa oli halkeama,

päätin vaihtaa senkin valkoiseksi.

Vanhasta nupista jäi rumia jälkiä kanteen,

ne peitin alumiinista leikatulla kukkasella.

Eiköhän tuo taas vältä tuhkiksena,

kakkoskodin autotallin nurkalla.

Kesäaikaan laitetaan sisälle vielä vettä,

onpa siten tupakan sammuttavaa mallia.

Kuorintaa

Kunnostin vanhan kuorimaraudan käyttöön.

 

 Olikin melko karsean näköinen.

Paksut kerrokset pihkaa ja ruostetta.

  

Kahvoissa oli niin paljon vanhaa pihkaa, 

ettei riittänyt pelkkä pois raaputtelu,

vaan vasaralla naputtellen mursin pihkaa.

Sitten hioin kädensijoja vähän, mutten liikaa.

ja pyyhin ne lopuksi mustalla puuvahalla.

 

Terää puhdistin ensin teräsharjalla

ja sitten vaan hiontaa, viilausta, hiontaa...

Nyt pitäisi olla taas hyvässä terässä, 

jos sitä tänä keväänäkin kuorii pari mäntyä,

että löytyy sitten varastosta lapioiden,

 ynnä muiden, varsiksi sopivia aihioita.

 

Billnäs näyttää olevan.

Sukalla korjaantuu

Lankkailin tuossa maihareitani.

 

Käytin nauhatkin poissa, että sai kunnolla huollettua.

Nauhojen päistä irtoilee vähitellen muovit,

joten tein kutistesukasta uusia tilalle.

Auri kolmas

Taskulamppukokoelmani karttui taas yhdellä.

 

Punavalkea, peltikuorinen Auri.

Kolmas Auri, Artas lamppujakin kolme,

sekä yksi Daimon contact.

 

 

Kelpuutan kokoelmaani vain peltikuoriset,

mustat tai punaiset lamput.

Osa toimii hyvin, osa ehkä ei niinkään.

Osa dyykattuja ja osa kirppiksiltä halvalla.

Pikasidonnat

Kaadetaan taas puita tontilta 

ja kiskotaan niitä liiterin taa pilkottaviksi.

 

Moottorikelkan pankossa oli sidontaketjut.

Kuorman sidonta oli hidasta ja hankalaa.

Joten kiireesti varastoa penkomaan

ja aineksia parempaan systeemiin etsimään.

Onneksi löytyi; liinaa, kiristin ja sakkeleita.

 

Löytyi myös ompelukoneeseen,

 tarpeeksi paksu neula ja lujaa lankaa.

Äkkiä surautin kuormaliinan kokoon.

Kuormaliina sakkeleilla pankkoon kiinni.

Toimii, paljon aiempaa viritystä paremmin.

Kokoelma

Romuhyönteiskokoelma.

Eli pistin syksyllä tehdyt ötökät kehyksiin.

 

 

Pikkuromuista ja rautalangasta väännetyt

rataslukit ja avainmuurahaiset. 

Neulat tein listanauloista ja puuhelmistä.

Kehys on ollu käytössä jo monessa ja nyt tässä.

Hyönteiskokoelmassa pitää kai olla nimilaput,

no onpahan nekin, eikä edes latinaksi.

Kauhontaan

 Kaipasin tulipaikalle tuhkakauhaa.

No sellainen syntyi kolhuisesta kakkuvuuasta,

Palasta vesivaneria ja muutamasta ruuvista.

Tai kahteen kauhaanhan sitä vuuasta riiti

Leikkasin vuuan ensin keskeltä poikki,

sitten vähän viistosin ja pyöristelin reunoja.

Lopuksi siistin reunat vielä viilalla.

 

Kädensijan alle laitoin vielä tukipalikan.

Vaneriosat on kiinnitetty ruuveilla. 

Vanerin reunat käsittelin puuöljyllä.

Näppärästi saa tuhkat pois tulipaikasta

ja siististi ämpäriin, eikä yltympäriinsä. 

Käyhän tällainen kauha muuhunkin hommaan,

muttei kovin painavalle, koska alumiinia.

Werner ja Johann

Tytär oli löytänyt mulle kirpparilta playmobileja.

 

Joku Siemens 175 vuotta setti.

Vuodelta 2022 ja kaikki osat tallella.

Tyypit lienee Siemensin perustajat:

Werner von Siemens ja Johann Georg Halske.

 Olen ihan haltioissani, koska työkaluja ja pakki :)

Ja olihan mulla joskus Siemensin koneitakin, 

puhelimia, pesukone, tiskikone, jääkaappi.

Senkin puolesta oli ihan sopiva löytö.

Voi kun joskus löytyis playmobil moottorikelkka,

niin ja joku hieno auto... Mönkkärihän jo löytyy.

Kippurasarvet

Oinaan merkeissä mennään.

 

 

 

Vuosien takainen kirppislöytö, messinkikippo.

Kipon reunaa kiertää horoskooppisymbolit.

Pohjassa vain teksti: kunstner beskyttet acs

Eikä googlestakaan juuri apua ollut.

Sekä tuoreempana kirppilöytönä pässi.

Lienee jotain muovia, korkeus 5 senttiä.

Ei löydy mitään valmistajan tietoja.

Lähisuvustani noin puolet on oinaita, miekin.

Uskoo sitten horoskooppeihin tai ei,

mutta huomaan keräileväni pässejäkin :D

Antaa kukkia

Ommeltu tyttären virkkuukoukuille kotelo.

Materiaaliksi valikoitui kukallinen hame.

 

Rullattavaa mallia ja 8 lokeroa koukuille.

Ompelin kotelon hameen takakappaleista.

Molemmat palat meni, eli kaksinkertainen. 

 

Ompelin ensi nurjalta puolelta reunat.

Sitten aukon kiinni ja alareunan taskut.

Sen jälkeen ompelin yläreunan läpän

ja lopuksi kiinnitin solmittavan nauhan.

Etukappaleesta ompelin käsityökassin.

Lenkit sain ommeltua vyötärökaitaleesta.

Juuri sopiva pienille virkkauksille

ja näppärä ripustaa lasten ulottumattomiin.

Kirppikseltä joskus kassin täytteeksi napattu hame.

Ratkoin palasiin ja sitten suunnittelin ompelun.

Tarkkaan tuli kangas käytettyä.

Melkein kaikki hameen kukkat kukkii siis edelleen.

Boksiksi

Vanhasta kylmälaukusta boksi moottorikelkkaan.

 

 

Kylmälaukkulla on jo ikää

ja sen sangan kiinnityskin oli osin rikki.  

Sen koko ja väri vaan oli juuri mulle passelit.

Siniseen kelkkaan, sininen boksi ja lapio :D

Nyt saan boksin kiinni sidontavyöllä,

niin kelkan tarakkaan, kuin kannen paikoilleen.

Sidontavyö toimii tarvittaessa kantokahvanakin.

Laatikkoon mahtuu reppu, pilkit, evästä, pipo...

Eikä eväätkään jäädy niin nopeasti.

Silti tarakalle mahtuu lapio, miksei kanisterikin.

 Kantokahvan toinen kiinnike puuttuikin jo

ja mie poistin sen jäljellä olleenkin.

Porasin niiden kohdalle reiät,

 joihin laitoin ruuveilla ja nauhalla d-lenkit.

 

 

Työhuoneelta löysin tarpeeksi matalat ruuvit.

Joitain purettuja huonekaluruuveja lienee.

 

Miksen mie keksinyt tätä jo alkutalvesta, 

vaan vasta nyt, kun kelit alkaa käydä vähiin.

Kylmälaukku kun ehti lojua varastossa kauan.

Muninta onnistui

Kaksi vuotta sitten tuunailtu ankka on muninut.

 

 

Piti keksiä keino, miten saan kotoa

 periytyneen, vanhan pesämunan mustaksi,

vieläpä niin, että se säilyisi ennallaan

No palalla mustaa polvisukkaa se onnistui,

tarvinnut sukkahousuja tuommoiseen tärvätä. 

Pala on kuminauhalla kiristetty paikoilleen.

Pari paljettitähteä pistin vielä koristeeksi.

Munakuppi löytyi työhuoneelta,

vaati vain melkoisesti kiillotusta.

Hauskaa ja aurinkoista pääsiäisen aikaa!

(mulla ainakin oli hauskaa, postausta tehdessä)

Minimoiden

 En ole koko keväänä käynyt pilkkillä, 

tulisikohan sitä pääsiäisen aikana käytyä...

 

 

Ei ole tuo paikallaan oleilu, ihan minun juttu.

Joten varustemäärän minimointia,

eipä vie niin tilaa, kun vain varuilta mukana.

Ompelin paksusta puuvillasta pilkkipussin.

Kangas lähti kolmannelle kierrokselleen,

ehtinyt olla jo verhona ja tyynynäkin.

30 cm pitkään pussiin mahtui kaikki nämä. 

 

Vitamiiniputkilosta tein rasian pilkeille.

 

 

 Naamiointiteipillä sain etiketin piilotettua.

Korkin sisälle sujautin palan solumuovia,

saa koukut siihen kiinni ja kerralla purkkiin.

Kangasta riitti juuri ja juuri toiseenkin pussiin.

Joten teinpä eiliselle eväsrasiallekkin omansa.

Nyt voin valita, kuljetanko sitä pussissaan

vai tungenko sen kovasti täyteen reppuun...

Eväsrasia

Löysin alumiinisen Trangian rasian.

 

Vähän piti putsailla ensin.

 

Ja tuhosin huonon Trangian paistinpannun. 

Aikojen takainen löytö, joka toiminut koristeena. 

Kovin naarmuinen, niin sisä-, kuin ulkopuolelta.

Tarvitsin kahvan rasian kanssa käytettäväksi.

 

 

 Naputin sokan irti ja oikaisin kahvan silmukan.

Sitten taoin siihen suorankulman.

Vähän lyhensin oiottua päätä ja viilasin reunat.

Pesin myös pois kaikki, siihen pinttyneet ryönät.

 

 

Nyt rasiaa voi käyttää grillissä tai nuotiolla,

kun sen saa nostettua kahvalla pois. 

Tämä setti saattaa mahtua jopa reppuunikin... 

Rasian koko on 16 cm pitkä, 9 leveä ja 6 korkea.

Hyvän kokoinen esim. lämmitettäville ruisleiville.

(täyte: tonnikalaa ja viherpippuri koskenlaskijaa)

 

 Ompelin puuvillakankaasta kahvalle pussin,

ettei se kolise, sitä rasian sisällä kuljettaessa.

Laitoin pussiin kiinteän kuminauhan, ettei katoa. 

Olinkin tällaisen rasian, jo suunnitellut tekeväni, 

jotain ihan muuta rasiaa sopivaksi muokkaamalla.

Mutta sellainenhan löytyikin valmiina. :)

Varsinkin

Kakkoskodissa katkesi lumilapiosta varsi.

 

Mies kovasti tykkää tästä alumiinilapiosta,

joten tein siihen uuden varren, entistä pidemmän. 

Liiteristä kun löytyi joskus aiemmin kaadettua 

ja aisattua oman tontin mäntyä.

Hioin varren koneella sopivaksi ja puuöljysin.

Samalla siistin viilalla vähän lapion terääkin.

Nyt pääsee taas siirtelemään lunta paikasta toiseen...

 

Täytyypä muistaakkin tehdä uusia varsiaihiota liiteriin....

Toukkia

Jonkun aiemman pääsiäisen toukat tikutettu.

 

 Otukset ovat kuoriutuneet suklaamunista.

Porasin pohjiin reiät, joihin pistin katkaistut grillitikut.

Toukat menevät tyttärelle, kukkapurkkeja koristamaan...