Blogiaa

Kerronpa teille vähän omasta blogin pidostani.

Käyttämistäni laitteista ja ajatuksista niiden suhteen.

Blogeja lueskelen ja omaani päivittelen ihan perusläppärillä.

Enkä suostu käyttämään läppäriä ilman erillistä hiirtä.

Yhteytenä heikko kiinteä laajakaista, ensi syksynä saadaan valokuitu.

Kakkosasunnolla ja reissussa käytän mokkulaa.

Monesti ei näillä yhteyksillä näe muiden kuvia, eikä voi omia latailla.
Välillä ilma on täynnä kirosanoja, kun et meinaa päästä yhtään mihinkään.

Puhelimella en käytä nettiä, kuin aivan poikkeustapauksissa.

Nettikin tuossa on vain navigaattoriominaisuuksien vuoksi.

Puhelimessa arvostan pitkää akun kestoa, lamppua, iskun ja veden kestoa.

Käyn omaa kapinaani älypuhelimia vastaan.

Kun olen maastossa, tai jossain, haluan olla turhista verkoista vapaa.

En edes tiedä miltä blogini näyttää puhelimella selaillen.

Kuvat napsin vanhalla digipokkarilla, ihanan tyttömäisen värisellä.

En ole tuntenut tarvetta uuden tai paremman kameran hankintaan,

ihan hyvin tuolla on toistaiseksi pärjännyt.

Roi se kai

Eilen kaupunkireissua vaihteeksi.

Kovasti piti kierrellä kaupoissa ja kirppareilla.

Mun kevään uusi väri on yllättäen punainen ;)

Citarin löytölaarista uudet tabletit keittiöön.

Ostin myös 3 siemenpussia 20 sentin korista, muistan ne sitten syksyllä :)

Käytiin viidellä kirpparilla, vain yhdeltä löysin jotain.

Tässä materiaalia tuleviin tuunauksiin.

Loput ostokset olikin sitten, 

kytkinpakettia motonetista ja varastojen täydennystä lidlistä,

ei yhtään kuvauksellisia.

Uudet verhot oisin voinu olkkariin ostaa, mutta en löytäny mieleisiä.

10 metriä kivaa kangasta, kun on turha edes etsiä kirpparilta.

Äiti teki puusta...

Kaipa sitä pitää tällekkin keväälle edes yksi pääsiäiskoriste tehdä.

No tein sitten munan puusta, tai oikeastaan vanerista.

Sahasin vaneria oikeaan muotoon ja liimasin nippuun.

(jätin varren, että olis helpompi hioa, sain silti yhden rystysen auki)

Eli muoto on saatu hiomalla pöytähiomakoneella ja lopuksi käsin.

Pinnassa musta puuvaha pyyhittynä.

Tätä työstäessä, joku ikivanha ja tuhma rallatus alkoi pyöriä päässä.

Virstanpylväs

Kiusaan teitä tällä kertaa, poikkeuksellisesti, leipomuspostauksella.

Sillä eilinen päivä kului leipoen kakkuja ja muita herkkuja.

Nuorempikin tyttäristäni saavutti jo täysi-ikäisyyden.

Kai sitä on sitten itekki jo aika vanha :)

Tyttären toivomuksesta tein suklaakakun, banaani/mango täytteellä.

Mikä tärkeintä turkoosilla kuorrutteella.

Haarukkaleipiä vähän omilla konstein, pinnassa väriraesokeria.

Suolaisissa syötävissä, tein sekoitetun voitaikinan ja kaulitsin pitkäksi levyksi.

Ripottelin päälle ruskistetut jauhelihat, pekonit, mausteet ja juustoraasteen.

Rullasin pötköksi, leikkasin pätkiksi ja nostelin pullavuokiin.

Suosin tuommosia simppeleitä tarjottavia, ilman turhia krumeluureja.

Lautanen ja kerroslautanen on Riihimäen Kehrää.

Mulla on sitä paljon, kerroslautasia, lautasia, kulhoja, laseja.

Tarjoiluastiat on kummilta ja mummolta perittyjä.

Lasit ja lautaset kirpparilta ostettuja, silloin kun lapset oli pieniä.

Käteen sopiva

Työkalupostausta tähän väliin.

Joskus näihin aikoihin keväästä, mittariin pyörähtää uusi isompi lukema.

Ostin sen kunniaksi lahjan itselleni, kauan himoitsemani akkukoneen.

(no olihan paikallisessa rautakaupassa joku kamppanjatarjous)

Niin näppärän kokoinen käsitellä, entiseen verrattuna.

Porailen paljon, välillä monta sataa reikää yhdellä istumalla,

joten koolla ja käytettävyydellä on merkitystä.

Edellinen kone on lähes 9 vuotta vanha, toimii hyvin edelleen.

Se lähtee kakkosasunnolle, kun sielläkin olis alati tarvetta.

Ihan pimee

Välillä on kiva toteuttaa niitä hullujakin ideoita.

Tässä vanha taskulamppuni, vähän tuunattuna.

Pala alumiinipeltiä, johon meisteillä naputtelin tekstiä.

Leikasin kultasepän peltisaksilla oikeaan kokoon.

Lopuksi tuputtelin punaista maalia patinaksi.

Kiinnitin pellin tarralla, jos kyllästyy, saa irroitettua vaurioitta.

Tää oli taas tämmönen heh heh juttu, joka piti heti toteuttaa.

Lamppuun en ole enää 20 vuoteen ostanut edes pattereita,

ollut vain varastossa muistona lapsuudesta, mutta nyt koristeena.

Seinäporo saunaporo

Joululahjaksi jo saimme saunaporon.

Laitoin sen silloin hyvään talteen, ettei vaan hajoa.

Nyt vasta muistin sille hyllyn saunaan tehdä.

Otin jämäpätkät höylälautaa ja lankkua.

Sahasin laudasta kaksi erikokoista puoliympyrää hyllyksi.

Päälimmäiseen hyllypalaan tein paikat poronjaloille,

muuten tuo hyppäisi alas seinältä, kun oven nakkaa kiinni.

Lankusta piirtelin ja sahasin kannakkeen.

Siinä se saunaporo nyt odottaa että alan lämmittää saunaa.