Silputen

Sekalaisia omiin askarteluihin sopimattomia metallikippoja, 

silputtu työhuoneella nukkekotiin sopiviksi.

  

Kolme pokaalia, joista kaksi alumiinia, yksi jotain muuta.

Yksi pieni, kiero, kaiverrettu, tinainen kynttilänjalka.

Valmistui kaksi alumiini pesuvatia, saapi tiskit tiskattua.

Kahvallinen tarjoilukulho, sekä nuotiokattila eräreppuun.

Sivutuotteena eläinpatsas, liian eksoottinen omaan mökkiin.

Pääsiäissaarille

Kierrättävä keväinen koristelu edellisen postauksen kaitaliinan päälle.

Kirpputorilta 20 sentillä ostettu  puukulho.

Ilmaiskorista poimittu pupu.

Sahasin puukulhosta nokat pois ja poistin lakat.

Käsittelin valkoisella puuvahalla ja koristelin punaisella akryylillä.

Kukkakepistä masto ja kaitaliinan ompelun jämistä purje.

Purjehtii pupuna, ei jäniksenä, olkkarin ikkunalla tai maailman ääriin.

Pääsiäiskoristelustakin on näin selvitty, ihan omin värein ja aihein.

Pane liina

Uusi liina olohuoneeseen vanhoista materiaaleista.

Eli paneliverhosta kangaskaitaleella koristaen kaitaliinaksi.

Eilisen siivouksen ja tavaroiden siirtelyn yhteydessä päätin, 

että olen katsellut olohuoneen pöydällä ollutta liinaa jo tarpeeksi.

Pöytä on ollut aina liinoitettuna, vaikka täyskoivuisena komea ilmankin.

Koska pöytä on 1,5 metriä pitkä, eipä ollut tarpeeksi pitkää kaitaliinaa.

Sen sijaan ylimääräinen musta paneliverho löytyi liinavaatteista.

Löysin kangasvarastosta pienen palasen punavalkoista kukkakangasta.

Leikkasin kankaan suikaleiksi, ompelin pötköksi ja sitten verhoon.

Näytti vielä vaillinaiselta, joten merkkaustussilla piirsin kukkiin ympyrät.

Silitykseen meni hermo, rautani on yli 20 vuotta vanha ja huono.

Jotain keväistä asetelmaa kaipaa pöytä, tuon pulmapelikulhon sijaan...

Tunturissa

Sain sentään ennen kesää tehtyä Unskille talvivaatteet.

Siellä se tunturissa vaeltelee uudet vaatteet päällään.

Tämä tunturi on katolta tulleiden lumien kasa makarin ikkunan alla,
ei tarvinnut vaeltaa Ylläkselle asti noin pienillä jaloilla.

Takki on iso, mahtuu pakkasilla villapaitakin alle.

Karvalakin ompelin nahanpalasta ja päälle fleecestä reunus.

Sarkatakki on ruskeaa askarteluhuopaa käsin ommeltuna.

Vyö on nahkasuikaleesta ja soljen väänsin rautalangasta.

Kenkäaihiot löytyi askartelutarpeista, kuulunevat barbille.

Mittasin mieheni 1:1 kengät ja laskin että pituus noissa oikea.

Leikkasin varsia matalammiksi, riittävän maiharimaiset.

Naarmuinen sydän

Roskislöydön pelastustehtävä.

Naarmuisen ison mustan sydänlautasen dyykkasin roskiksesta.

Oli pohjan puolelta maalattu, ihan alunperinen maalaus,

koska tuotelappukin oli edelleen paikallaan.

Maali oli vain rumasti paikoitellen kulunut pois.

 Kokeilin maalinpoistoainetta, toimi ja sain pestyä maalit pois.

Nyt mulla on kirkas jäisen näköinen lautanen.

Mietin käytänkö kynttilöille, tarjoiluun, vai jotain muuta.

Houkuttais jossain määrin maalata mattamustaksi, 

tai väännellä ympärille rautalankaa ja ripustaa ikkunaan.

Vai antaisko olla ja tekis tulevaisuudessa ikkunan huussin oveen...

Erämies

Kevät aurinko paistaa ja pilkille on päästävä.

 Tein siis Unskille pilkkiongen ja erärepun.

Reppu on ommeltu käsin ohuista nahkapaloista,

Taskutkin ovat oikeat, sinne saa vaikka sinappituubin (jos olis).

Reppuun pakkasin kuksan ja kahvipussin. Lisää sitten kun keksin...

Onki on tehty pyörökepin pätkästä ja rautalangasta.

Kela on teesivilästä leikattuja paloja, nauloja, helmiä ja pyörii oikeasti.

Siima oikeaa siimaa, pilkkinä koruosa ja väännetty koukku.

Reppuun katsoin summittaista 1:1 ohjetta vanhasta Taitokirjasta,

koska miehen reppu on kakkoskodissa, joten siitä ei nyt ollut malliksi.

Lukkorengas

Romukorun vääntelyä, tällä kertaa lukkorenkaasta.

Pyörittelin jonkin aikaa käsissäni tuota lukkorengasta.

Jäänyt ylimääräiseksi ammoin mäntälampun teosta.

Mietin mitä siitä syntyisi, kunnes idea valkeni.

Tein ohuella rautalangalla siitä elämänpuu kaulakorun.

Korun tai siis lukkorenkaan halkaisija on 4,5 senttiä.