Sätkii

Pelastustyö ohi oman tarpeen.

Tuttavapiirissä on useampia itse tupakkansa kääriviä.

Kun näen halvalla hyvän ja jämerän tupakkirasian, pelastan sen.

Kuminauhoille oli aika tehnyt tehtävänsä.

Onnistuin irrottamaan päätypalat vanhoista nauhoista
ja laittamaan ne uusiin kuminauhoihin.

Taas toimii monta monituista vuotta ja on jo käytössä.

Kamarin kimpussa

Kamarikin saatu vihdoin asuttavaan kuntoon.

Paikalleen löysivät viikolla tehdyt sänky ja yöpöytä

ja nyt tehdyt muutamat pikkutavarat.

Aiemmin tehdyt peili ja naulakkokin pääsivät vihdoin seinälle.

Jakkaralla istuen on mukava lisäillä puita kakluuniin.

Hyllyjä tai kaappi pitää vielä tehdä seinälle joskus...

 Siinä se on Unski nukahtaneena, keskellä päivää ja kirja rinnalla.

Yöpöydän hyllyynkin mahtui pari lukemista odottavaa kirjaa.

 Kynttilänjalka syntyi messinkisestä napista 

sekä talteen puretusta ja uudesti kieputetusta messinkilangasta.

Kynttilänä on pätkä valkoista kakkukynttilää.

Kotivirsuina, jostain pelastetut vanhat matkamuistokengät.

Poistin hapertuneet nahkanauhat ja laitoin tilalle lankaa.

Edelleen nukkekodin budjetti on nolla euroa.

Tai oikeastaan 3 euroa plussalla, turhan esineen myynnistä.

Järeä jakkara

Pääsiäisenä pilkillä ollessa huomasin, että perse kastuu.

No mulla oli vain taitettava istuinalusta ja mustat toppahousut,

eikä ihme plussakelillä, auringon paistaessa, jäällä istuen.

Eipä kastu enää, kun tein saadusta puutavarasta järeän jakkaran.

Sahasin kahdesta lattiaponttilaudan pätkästä 4 sopivaa palaa.

Naulasin kokoon isoilla nauloilla, ei ollut oikean kokoisia ruuveja.

Maalasin mustalla ulkomaalilla ja koristelin akryylimaaleilla.

Huomaa piilokuva, kaksi käpyä muodostaa yhden sydämen.

Tykkään istua maassa, joskus vain keli on liian kostea siihen.

Tämä jakkara on niin tukevaa tekoa, että kestää lumessa ja varvikossa.

Kun putkijalkaisten retkijakkaroiden kanssa olis jo uponnut tai nurin.
Kestää myös kuljetukset pulkassa, reessä, kärryssä, tarakalla...

Petipuuhia

Sängyn nikkarointia ja lakanoiden ompelua nukkekotiin.

Saatua sahausjätesoiroa ja hedelmälaatikosta irroitettua vaneria.

Valmistui 60-luvun tyyliin menevä, laverimainen sänky.

Koska puuta jäi palanen, tein vielä yöpöydän samaan settiin.

Sängystä oli visio päässä, muistikuva jossain nähtynä 1:1 versiona.

Sänky on liimaamalla koottu ja sitten lakattu. Jalat on viistottu.

Patja on dyykatusta viltistä, kolmekerrosta ja yhteen harsittu.

Patjapussin, tyynyn ja lakanan tein ihan lakanakankaan palasta.

Käytetty pitsinpätkäkin on yli 40 vuotta vanhaa.

Kesähän se on tulossa, joten nukkumiseen riittänee jo viltti.

Viltin tein jämäpalasta paksua, tyyliin sopivan väristä flanellia.

Peti valmiiksi pedattuna.

Sänky pöytineen, on siis ihan eri aikakautta kuin tuvan kalustus.

Tarkoituksena on, että kalustus olisi vain vuosien saatossa kertynyttä.

Kuvitteellinen sängyn historia on,

että olisi isoveljen vanha, hankittu hänelle yksiöön opiskeluaikoina.

Kesää kohti

Kirpparilta löytynyttä kesän odotus tavaraa.

Kuusi tölkkiä vetävä rautainen teline.

 Tuolla on aika näppärä kantaa tölkkejä ulos.

Ja vielä näppärämpi kuljettaa niitä kellarin rappusia.

Kellariin on luukku lattiassa ja portaat ovat melkoisen jyrkät.

Topattu tölkinpidin. 

Fillariin vesipullolle tai retkituolin lisävarusteeksi.

Saa kiinni vaikka nippusiteillä, eipä tule rumia ruuvinreikiä.

Valurautaiset kupit, 10 senttiä halkaisialtaan.

Puhdistus ja sitten tarpeen ilmetessä hyttyskynttilöille pihalle.

Ei näitä ainakaan tuuli vie.

Näihin kului rahaa 50 senttiä, rautakipot oli ilmaiset.

Romuaurinko

Lunta/räntää satelee päivittäin, eikä aurinkoa juuri näy,

joten askaroin romusta auringon.

En edes tiedä minkä osa tuo alumiininen sakarapyörä on.

Kiillotin sitä hivenen työhuoneella ja porasin reiän ripustusta varten.

Pujottelin rautalangan avulla muutaman punaisen puuhelmen.

Näin keittiön ikkunalla on yksi aurinko lisää.

Toivottavasti tuo oikeakin aurinko tuolta ilmestyisi esiin!

Äkkiä jotain

Lähdössä kierrätystaidenäyttelyni avajaisiin.

Piti äkkiä keksiä maalatun takin väreihin kierrätyskorvikset.

Vanhat pienet avaimet, ostettuja sekä purettuja puuhelmiä.

Hiven korulankaa ja koukut. Niistä ne vääntyi kiireessä korvikset.

Olis voinut paneutua oikeasti asiaan vähän aiemminkin, 

mutta eipä sitä ole tässä joutanut pukeutumista pohtimaan.
Meni siis suunnitelmat vähän uusiks, joten aiemmin
 tarkoitukseen tehdyt työkalukorut varrotkoon sopivampaa hetkeä.