Kelloksi koottu

Olohuone kaipasi selkeämpää seinäkelloa.

Edellisestä kun ei talven hämäryydessä selvää saa.

Uusi kello on monien osien kokoelma.

Kehys laseineen löytyi syksyllä kirpparin ilmaiskorista.

Koneiston purin olohuoneen edellisestä kellosta.

Taustaksi liimasin tyttären vanhaa ja kulunutta t-paitaa.

Tästä ilmaisesta aihiosta siis lähdin liikkeelle.

 Rikkinäinen koneisto, taittuneet viisarit ja kolhuinen kehys.

Jonkun aiemminkin muutamasti purkama, muokkaama ja kokoama.

Hioin hiomapaperilla kehyksestä lakkaa ja kiiltoa pois.

Käsittelin pölyttömäksi pyyhityn kehyksen puunvärisellä vahalla.

Liimasin t-paitaa taustavanerille, leikkasin liiat pois. Kokosin kellon.

Jos en vieläkään erota viisareita olohuoneen hämärässä,

tai kyllästyn tuohon Minni Hiireen, niin nyt on helppo muokata.

Sillä taustan vaneri on kiinni, vain muutamalla pienellä ruuvilla.

Kolakintaat

...vai karvarukkaset.

Kangasvaraston siivoilua ommellen.

Tyttäriltä jääneestä senttikokoisesta karvaliivistä tein rukkaset.

Ei näöstään huolimatta oikeaa nahkaa, vaan jotain muuta.

Liivin sivuilla oli säätöremmit ja selän puolella parit nepparit.

Koska tarvitsin koko selän leveyden, laitoin remmit rukkasiinkin.

 

Vielä näkyy pois ratkotun taskun jälkiä, eiköhän ne käytössä häviä.

 

Liivin päärmeet hyödynsin sellaisenaan.

Lämpimät ja pehmeät rukkaset lumen kolailuun.

Mikki Hirvi

Korttiaskartelua aikuiselle miehelle.

Symboliikaksi valitsin hirven.
Miehekäs, ylväs eläin. Mytologiaa, tähtitiedettä, suomalaista luontoa.
Tammikuiseksi taustaksi kaamoksen sineä ja taivaan tähtiä.

Materiaaliksi valitsin pilalle ruostuneen mighitsauslangan.
Jäykkää askarteluun, mutta halusin huomioida saajan ammatin.
Miglankainen hirvi on kiinnitetty kartonkiin muutamalla pistolla.
Kartonki liimattu sen jälkeen isomman kartongin päälle.
Kartongit ja tähdet löysin omista varastoista, mistä lie jääneitä.

Tätä kelvotonta lankaa riittäisi moneen muuhunkin askareeseen.

Lämmin sydän

Kirppislöydöstä ikkunakoristeeksi.

 

Sininen nalle, mikälie alunperin, halpa ja houkutteleva.

Poltin maalit pois ja väänsin kolme litteää osaa irti.

Maalasin spraylla pinkiksi.

Huovutin neulalla nallelle pehmeän sydämen.

Annoin siiman pätkän kera lahjaksi, ikkunalle laitettavaksi.

Pyy nikki ja puu kauha

Nukkekoti puuhastelut ovat viime aikoina jääneet vähiin.

Talo alkaa olla liian valmis, jotta ideoita alati putkahtelisi.

Välillä sentään jotain, vaikka vain vintille varastoon.

Vanha matkamuistokiulu, korkeus kahvoineen 4 cm.

Lisäksi tarvittiin pieni pala koivua ja pätkä pellavalankaa.

Maalinpoistoaineella tekstit ja kukat pois kiulusta.

Poralla koivuun kuoppa ja hiomakoneella muoto, syntyi kauha.

Unskille valmistui saunasetti, eikä pololla ole saunaa vieläkään.

Voimavirtaa

Kaikesta romusta sitä käyttöesineitä keksiikin.

Nyt materiaaliksi päätyi vanha voimavirtapistorasia.

Josta syntyi järeämpi säästöpossu eteisen seinälle.

Vanha messinkinen Abloyn lukkokin pääsi käyttöön.

Tästä se lähti, talon seinässä joskus olleesta pistorasiasta.

Nykyaikaisempi kun on korvannut tuon jo aikoja sitten.

Oli jo metallinkeräykseen lähdössä, kunnes päässä välähti.

Poistin ei siihen kuuluvat ruskeat maalit ja kaikki sisäosat.
Sisäosien poistaminen oli helppoa, riitti kun ruuvaili irti.

Hankasin hiekkapaperilla ja teräsharjalla lisää kulumaa.

Kiinnitin takaseinän reiistä eteisen seinään.
Oikeat kiinnitysreiät olisivat vaatineet turhan isot ruuvit.

Suojakannen saa lukittua, ei aukea kolikoiden painosta.

Johdonreiästä mahtuu jopa kahden euron kolikot.

Nyt "säästöpossu" sijaitsee eteisen ovenpielessä, 

kulkureitin vieressä, näppärä tyhjentää kolikot taskuista.

Metsään menevä mieli

Eteisen kaapin päällä asetelma vaihtui.

Kynttelikkö pois ja tilalle hataran valoisa mökki, kera aarteiden. 

Lahoista harjanvarsista tehty lamppu, on parin vuoden takaa.

Risasta pakista näperretty kello vieläkin aiempi tekele.

Luha ja  Sorsakoski Hackman&Co retkipuukko, ovat isäni vanhoja.

Kompassi on korvikelöytö romutorilta, koska isän vanha on veljelläni.

Erähenkinen ja aurinkoisia kelkkakelejä odottava asetelma on valmis.

Kirpparilta löytyny vanha Trangian paistinpannu.

Varsi on saranoitu ja taittuu pannun sisäpuolelle.

Sen verran jo kolhuja, että käyttökelpoisuus on vähän niin ja näin.
Tosin ostokunnosta jo parani pienellä naputtelulla ja kunnon pesulla.

Juuri passeli kännykkäkulhoksi, niitäkin kun kaapin päälle kertyy.

Logossakaan ei vielä tuttua isoa T-kirjainta.