Kasvuvaraa

Tää vinksahtanut mummo osti kirpparilta ison takin pikkuiselle.

90 senttisen koko, että pikkuneiti saa vielä tovin varrota.

Mutta eihän tuollaista herkkua voinut jättää ostamatta.

Neonpinkki/tummansininen työtakki. Ilmeisesti käyttämätön.

Hinta jotain alle euron, oli osa isompaa ostosläjää.

Tiedän että lapsen vanhemmat arvostavat, sillä heilläkin

 työ- ja välillä vapaa-ajankin käytössä vastaavan näköisiä, 

muttei noin tyttömäisellä tehostevärillä.

Sylissä

 Tein kahdesta katkenneesta alpakkalusikasta kaulakorun.

Ajatuksena oli äitikoru, jossa isolla sydämellä on pienempi sylissään.

 

Lusikanpätkät ennen sahausta, porausta ja hiomista.

 

 Hioin sydämiä molemmilta puolilta 600 hiomapaperilla.

Tykkään tuollaisesta hiotun himmeästä kiillosta.

Lisäksi korunyöriä, puuhelmi ja jostakin purettu metallihelmi.

Riittävän pitkästi nyöriä, että koru lepää paidan päällä, eikä iholla, 

sillä alpakka sisältää nikkeliä ja on aivan turha altistaa itseään.

Tyttärelle ajattelin tämän antaa...

Hyllykkö

 Puoliksi puretusta matkamuistokrääsästä hylly kitarakahvilaan.

Punaiseksi sprayattuna tietenkin. Tulitikku mittaa kertomassa.

Liimaus ei onnistunut ihan niin kauniisti, kun halusin.

Sillä ehti jo kerran kuivahtaa, kun muutinkin suunnitelmaa.

Tällainen oli aihio, jonka osia sahalla ja hiomalla pienentelin.

Sahasin jääneestä listan pätkästä vielä pari uutta osaa.

Baaritiski pitäisi vielä keksiä,
mutta vähän yli 7 sentin huonesyvyys aiheuttaa ogelman,
sillä kukaan ei mahtuisi tiskin taakse.

Kahden nappulan jakkara

 Pelinappuloista syntyi nukkekotikokoisia baarijakkaroita.

Kitarakahvilaan sopivia.

Puu-ukkeli ei vaan osaa istua kunnolla, liian jäykkä kaveri.

 

Shakkipelin torneja ja tammipelin nappuloita käytin.

Hioin torneista pohjahuovat pois ja ylhäältä pois noin 5 mm.

Tamminappuloista hioin alapuolet tasaisiksi ja lakattomiksi.

Madaltuivat vähän ja on pitävämpi liimauspinta.

Reunojakin pyöristin, ennen kuin spraymaalasin punaisiksi..

Kiva kuvio päällipinnassa.
Kävishän nää varmaan kukkapylväistäkin...

Pahvin palasia

Testailin ilmaiseksi saatua paperileikkuria.

Leikkelin ikivanhoista mainoskartongeista pieniä lappusia.
Sain 25 vuotta sitten ison laatikollisen erilaisia mainospahveja,
vielä olisi 5 sentin nippu jäljellä. Hamsteri kai, mutta on ne riittosia.

Valkoiset palaset menevät tuotelappuiksi myyntijuttuihin.

Kirjavat palaset käyvät muistilapuiksi omaan käyttöön.

 

Hyvin toimii ja joutuisampi käyttää kuin giljotiinimalli. 

Leikkuri ei saadessa näyttänyt ihan tältä, vaan se oli harmaa, 

paksun pölykerroksen peittämä. Kauan lojunut ilman käyttöä.

Lämmin vesi ja tiskiharja riittivät onneksi puhdistukseen.

Saksalainen tuote näyttää olevan.

Multa löytyy saman valmistajan giljotiinimallikin, 

se on vuosien takainen kahden euron kirpputorihankinta.

Kansioon

Jospa yrittäisi laittaa käsitöihin liittyvät jutut kansioon.

 Irtolippuset ja lappuset kun tuntuu katoavan jonnekkin.

Muovitaskuja ja ikivanhoja pahvejakin oli sopivasti valmiina.

 Mahtuuhan ne pienet kaavatkin muovitaskuihin.

Kirjoitin käyttämiäni silmukkamääriä ja puikon kokoja ylös, 

ettei tarvitsisi joka kerta kokeilemalla hakea.

Solmin lappusten kulmiin vielä lankamallitkin.

Mustaa kahvia

...punaisesta mukista, punapohjaisella mutteripannulla keitettynä. 

Pannu on kirppislöytö, joka unohtui työhuoneen kaapin päälle.

Nyt otin pois kaapin päältä, pesin ja keitin ruuan päälle kahvit.

Vähän on ehkä hankalan kokoinen sähköhellan levylle, 

mutta kesällä voisi olla enemmän käyttöä pihan puuhellalla.

Värin takia tuon joskus pelastin, vaikka nuppikin puuttui.

Puutoksestaan huolimatta, kun pannu taisi olla käyttämätön.

Nupin siihen pelastin paljon huonompikuntoisesta pannusta.