Parhaat palat

En raaskinutkaan heittää pois 

nojatuolista purettuja vanhoja verhoilukankaita.

Heitin ne pesukoneeseen, 60 asteeseen, 

pyörimään miehen työkamppeiden kanssa.

Selkänojan etu- ja takakappaleista ompelin sohvatyynyn.

Oli inhottavaa kangas käsiteltäväksi,

venyilevää, kovasti purkeutuvaista ja pölisevää.
Istuinosan kangas oli niin kulunut, että sen heitin pois.

Kirkastus

Kirpparilla näin jonkin aikaa sitten teräksisen mehustimen.

Olin sellaisesta haaveillut, mutta kovasti hinnakkaita ovat.

Tämän hinta oli 10 euroa, syystä että alin kattila näytti tältä.

 

 Liottelin kalkkeumia etikalla, muutamankin päivän.

Koska etikkaa oli vain pieni pullo, liotin alueen kerrallaan.

 

Kyllä se siitä kirkastui.

 

Opan valmistama ja 8 litrainen, juuri sopiva 50 cm hellalle.

Nykyisin näkyy myynnissä olevan vain 11 litraisia.

Kauneus katoaa

 Orvokki, kesän kaunistus ja syksyn kauhistus.

Orvokit näytti jo ihan räjähtäneiltä, joten heitin ne kompostiin.

Kun eivät enää pysyneet pystyssä, lopetin kukkineiden nyppimisen. 

Mullat hyödynsin tuoreen mullan keralla syysistutuksiin.

Melkein aina mulla nuo orvokit venähtää liiaksi.

Toivottavasti ensi keväänä löydän helposti jotain muita kukkia.

Oksaneito

Keväällä aloitettu oksaneito tuli vihdoin koottua.

Unohtui kesäksi keskeneräisten projektien koriin. 

 

Vartalo oman tontin kuorituista männyn oksista.

 Käsiksi, jaloiksi ja pääksi hyödynsin pyörrökeppien pätkiä.

Porasin kiinnitystä varten reiät, toista jalkaa vähän ohensin.

Hameena ikealaista tuikkulyhtyä.

Rautalangalla yhdistin ylä- ja alavartalon.

Kolme pakkaa

 Kirppareilta tarttui mukaan kolme korttipakkaa.

Olen huomannut alkaneeni keräillä näitäkin :)

Pihapiirin lintuja, kuvia lapista ja Patrian tuotteitaNäitä luontoaiheisia kortteja olenkin joskus ostellut lahjoiksi.

Kiva oli löytää 2 eurolla uudenveroinen pakka omaankin kotiin :)

 Kivoja kuvia näissäkin ja vissiin kaikissa eri kuva. 1 eurolla.

Patrian sotilasajoneuvoja, 13 erilaista kuvaa. Hinta 1 euro.

Raidat kukiksi

Perjantaina kuolinpesän kirpparilta löytynyt nojatuoli uudistettu.

Olinkin jo pari vuotta etsinyt pientä, vanhaa nojatuolia.

Puuosat hioin ja käsittelin mustalla osmocolorilla.

Samalla peittyi kiinnityspulteista tulleet ruostejäljet.

Verhoiluun riitti vielä aiemmin sohvaa varten ostettua kangasta.

Nyt on tuolit, laatikkosohva, pikku rahi ja tämä samaa kangasta.

Oli ollu ulkovarastossa, mutta onneksi katon alla ja homeeton.

Tarpeeksi rujossa kunnossa, että sai surutta muokata mieleiseksi.

Melkoinen työmaa, yksi istuinosan jousikin oli pois paikaltaan.

Niittejä kiskoin pois varmasti satoja.

Niillä oli kiinni verhoilut, osa lumpputoppauksista ja säkkikankaat.

Eihän tuolista jäänyt lopulta kuin runko ja jalat.

Parantelin jousien kiinnityksiä ja sidonnatkin tein uudelleen.

Vanulevyä laitoin toppauksiksi, sitä kun oli mulla ennestään.

Aiemmin tuunattu kirppislöytörahi, käy tämän pariksi.

Puuttuvat osat puusta

Viikonloppuna sain pari laatikollista ihania aarteita/romuja.

Tutut kun tietää, että olen aktiivinen romunpyörittelijä.

Kasasta löytyi esimerkiksi kolmipyöräisen ruosteiset rippeet.

Teräsharjalla poistelin irtoruosteita, sitten mattamustaa sprayta.

Puuttuvat osat sahasin puusta ja käsittelin mustalla ulkomaalilla.

Renkaat ja satula, on 4 senttiä paksua lautaa, josko ei vääntyisi.

Kädensijat tein pyörrökepistä, johon porasin läpireiät.

Lattaraudan pätkästä väänsin puuttuvan etuhaarukan.

Olisi saanut olla vähän pidempi rauta, muttei nyt löytynyt.

Polkimiakaan en laittanut, kun ei niihinkään löytynyt sopivaa rautaa.

Aina voi korjailla, kun sattuu sopivia osia tulemaan vastaan...

Sen verran vähän oli pyörästä jäljellä, etten heti edes tunnistanut.

Kuinka sattuikin, olen pitkään halunnut vanhaa kolmipyörää pihalle.

Nyt onkin uniikki yksilö, eikä ajokelvottomuus haittaa, kun on koriste.
Kasan muihin aarteisiin palattaneen myöhemminkin...