Kruunu silmillä

Rapuilta lähti orvokkiämpärit pois ja näytti niin tyhjältä.

Nyt rappusilla istuksii sitten kruunupäinen sammakko.

Pakkasta oli yöllä, tarttis tuokin kai pipon, jos nyt hetken tarkenisi.

 

Muovisen puutarhakoriste sammakon olen ostanut kauan kauan sitten.

Muutamasti sen jo kokoon liimannut ja uudelleen maalannutkin.

 Kruunun tai oikeastaan kaksi leikkasin tästä alumiinikiposta.

Alareunasta pienempi, joka sammakolla ja yläreunasta vähän isompi.

Kalassa

Löysin eurolla kirpparilta metallivalua olevan kalan.

 

Valu ei ollut kovin korkealaatuista, vaan kalan leuassa oli reikä.

Se mitä et voi peittää, korosta, tai jotain ja siitä se idea lähti...

 

 

Romuloorasta joku GFH Fjällsjö uistin/pilkki/tiedä tuota.

 

 

 

Kiillotus ja rautalangasta puuttuvat osat.

Oikeaa koukkua en edes miettinyt, sehän olisi terävä.

 

Laitoin koukun leuassa olevaan reikään.

Taas yksi, meille sopiva, sisustuksellinen asetelma on valmis.

Menen järjestelemään eteisen lipaston päällystä uudelleen...

Suomustusrauta on vuosien takainen romutorilöytö.

Tuplattu työteho

Pienen kuulapääukon työteho tuplaantui, kun sai toisen työkalun.

 

Pari viikkoa sitten, kun tein itselleni työkalukorvakoruja,

Löysin pienen litteän avaimen, josta sain muokattua parin aiemmalle.

Ylempi avain, oli ukolla kädessä jo ennestään.

Alemman katkaisin, pään pyöristin ja vähän vartta kavensin.

Molemmat kiillotin miniporan teräsharjalla. 

Kuulapää ahertaa nyt entistä tehokkaampana olohuoneen hyllyssä :)

Vanha juttu

Tämä traktorin merkki on ollut mulla kauan.

 

Vuosia sitten sen romutorilta löysin ja itselleni ostin.

Pitkään oli rautalangalla kiinnitettynä vanin keulilla.

Nyt vähän kiillotin, kuvasin ja ripustin olohuoneen seinälle.

Maanviljelijän tyttärenä pidän tuosta keskikohdan kuvasta

ja kun sukunimeni on Majuri, niin sopiihan se jotenkin ;)

Hevikokki

 Hevipukilla on nykyisin toinenkin ammatti, hevikokki.

Hämmentelee korjailtuja alumiiniastioita uudessa roolissaan.

Tällaiselta näyttää toisessa päähineessään, hevipukkina.

Tyyppi valmistui kolme vuotta sitten, niihin kuviin pääset tästä.

Kokinhatun tein lampunjalasta, sahaten ja hioen, sorvia kun ei ole.

Molemmista päistä sahasin pätkät pois ja sitten muotoilin uusiksi.

Keskellä olleeseen reikään laitoin 10 mm pyörökeppiä.

Pintaan harmaa puuvaha, sen kuivuttua karhunkielellä himmensin

Nyt voi vaihtaa hattua mielialan tai tarpeen mukaan.

Kaveri pääsi nyt kokkailemaan keittiön pöydän päähän.

Joka sopasta löytynee muutama harmaa karva :)

Sarjaksi

Yhdistelin vanhoja, alumiisia leikkiastioita sarjaksi.

Kahvoja akryylilla maalaillen ja pieniä korjauksia tehden.

 

Kahvipannu on löytynyt kirpparilta jo vuosia sitten.

Kapustan muistin löytyvän yhdestä miljoonaloorasta.

Kahvipannun ja isomman kattilan halkaisija on 55 mm.

Kaksi pientä ja lommoista kattilaa löysin viikko sitten.

Oli niin söpöjä, että mukaanhan ne kirpparilta lähti.

Akryylimaalilla sudin kahvat oranssinpunaisiksi.

Hiekkapaperilla hankasin kuluneen näköisiksi.

Kahvipannun sanka on aina ollutkin oranssinpunainen.

Kantta pannussa ei ollut minulle päätyessään.

Alumiinipellin palasesta taoin pannuun kannen.

Käytin kahta erikokoista metallirengasta muottina.

Löysin vielä pienen ruuvattavan nupin kanteen.

Nuppi piti maalata, ihan peittoon asti, koska messinkiä.

Kannen sisäpuoli ruuvinkantoineen.

Astiakokonaisuus päätynee keittiötä koristamaan...

Syksyn merkkejä

Etupihan orvokki on vielä hyvän näköinen.

 

Syystä että, jouduin leikkaaman sen alas jo heinäkuussa.

Oli niin ylikasvanut ja sadekuuro hakkasi sen matalaksi.

Ukonhattu on taas venynyt niin pitkäksi, ettei pystyssä pysy.

Eikä energiaa riitä enää kukille asti.

 

 

Etupihan orvokit vielä pystyssä, mutta lehtien väri jo vaihtuu.

 

 

Potkukelkallisen asetelman orvokit on vielä nippanappa siedettävät.

 

 Sivuoven vieressä saniaiset on saanet jo syksyn värejä.

Rapulla olevat orvokit alkaa olla kompostointi kunnossa.