Minä

Kun tätä blogia on tullut näinkin pitkään pidettyä,

olisi kai korkea aika kertoa, minkälainen on nainen blogin takana.

Käsilläni olen tehnyt niin kauan, kun jaksan muistaa.

Monenlaisen kierrätysmateriaalin hyödyntäminen

on aina ollut merkittävä osa tekemisissäni.

Kierrättäminen ja nuukasti eläminen on elämäntapani.

Kiertelen kirpputoreja, dyykkailen romukasoja ja roskiksia,

vaihtelen kavereiden kanssa turhia tavaroita.

Minulla on melkoiset varastot rompetta, ulkona ja sisällä.

Olen oppinut säilyttämään hyödyllisen materiaalin ja pistämään kiertoon turhan.

Teen kierrätyskäsitöitä myös y-tunnuksella, niitä et blogissani nää.

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän huomaan vierastavani

sarjatuotantoa ja muodissa olevia sisustussuuntauksia.

Tahdon sisustaa omatekoisilla esineillä ja halvoilla kirppislöydöillä.

En juurikaan pidä arabioista, iittaloista, marimekoista, yms.

Elelin pitkään yksinhuoltajana, eli talon ainoana aikuisena,

sekin opetti selviytymään vähällä, tarttumaan toimeen ja työkaluihin.

2005 ostin talon Lapista ja 2006 muutimme tyttärien kanssa pohjoiseen.

Talomme on kalustettu hyvin pitkälti perityillä kalusteilla.

Nykyisin olen onnellisesti naimisissa ja mies näkyy tykkäävän tekemisistäni.

Mies osaa jo katsella maailmaa minunkin romunkiiltoisin silmin.

Miehen kanssa tulee liikuttua paljon maastossa, mönkkärillä, kelkalla.

Nekin varusteet, olen vähän kerrassaan, pyrkinyt keräilemään kirppareilta.

Olen harrastanut amerikkalaisia autoja jo vuodesta 1990.

Nyt vuorossa jo 6. ja 7. jenkki, eli pihalta löytyy Dartti ja GMC.

Eli se vanha romu josta pidän, voi olla pientä tai suurta :)