Isän kuolemasta tuli viime viikolla 18 vuotta, joten muistelua.
Varastoistani löytyy monenmoisia käsityötarvikkeita.
Suutarintöihinkin tarvittavia melkoinen määrä.
Isän 80-luvulla tekemät lestit, hänen ja äitini jalkojen mukaan.
Teki silloin noilla useamman kenkäparinkin.
Minäkin yhden parin supikkaita sain tuolloin aikaiseksi,
tuolla ne on kaapissa hyvässä säilössä, monen laatikon takana.
Omat suutarin työkaluni niiltä ajoilta.
Ei ole paljoa tullut noitakaan viime vuosina käytettyä,
naskalia sentään silloin tällöin.
Lopettaneesta antiikkiliikkestä muinoin halvalla pelastamani lestit.
Muistaakseni 13 paria, 29-43 kokoisia.
Vielä olis suutarinompelukone, jota en osaa käyttää ja muita juttuja.
Koskakohan saisi aikaiseksi kokeilla kengänteon sujumista...
Siis eikä. Miten ihania ja hyväkuntoisia lestejä. Mulla pari menisi heti tuunaukseen ja seinälle :) Liisa P
VastaaPoistaIsän tekemät ripustan seinälle, pitkän varastoinnin jälkeen. Tarkoitus olis joskus käyttää noita lestejä ihan kenkien tekoon, satunnaisesti olen lainaillut tossunhuovutukseen. Jäin mietiskelemään kokoja ja naureskelelmaan, että koskakohan. Mulla on ollut nuo ostaessa yksi pieni vauveli, kai suunnitellut pieniäkin kenkiä tekevänsä. Se vauveli on jo 20 ja siskonsakin jo aikuinen :)
Poista