31.3.2016

Piikkeillä

Dieselpunkin huumassa halusin eteiseen myös uuden kattolampun.
Kauan sai pyöritellä erilaisia romuja käsissään, ennenkuin valmista.


Kiillottomaksi poltettu vanha ja yksinäinen auton pölykapseli.
Joskus romukasasta pelastettuja kummallisia messinkirinkuloita.
Messingin värisiä kalusterakentajalta saatuja hyllynkannakkeita.
Seka muutama puretuista valaisimista talteen poimittu osa. 


Näitä hyllynkannakkeita piisaa, vihdoinkin sain muutaman käytettyä.


Onnistumisen suunnatonta riemua, siinä se vihdoin roikkuu.

6 kommenttia:

  1. Voi vitsi, tosi hieno lamppu! Innolla odotan, miten erilaiselta kämppä näyttääkään sitten jouluisen visiitin jälkeen.
    t: Petra

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei täällä nyt niin hirveästi ole ehtinyt muuttua, miehän olen vimmaisena riehunut eteisessä viimeajat.

      Poista
  2. Tosi upee! Rakastan metallia, metalliromua, omalaatuisia ideoita. - Murmeli

    VastaaPoista
  3. Onpa hauska! Kun lamppu on päällä, tuleeko noista kannattimista hienot varjot kattoon? :) Olisi kiva nähdä kuva!

    Tykkään kamalasti lueskella blogiasi, vaikka oma tyylini on ihan erilainen. En voi käsittää, miksi niin monet maalaavat jotain ja sitten hiovat sen maalin pois :D Mutta jokainen tyylillään, ja kuten sanottu, näitä on tosiaan kiva ihailla, vaikka en itselleni samanlaisia haluaisikaan! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia. Tuo katto on sen verran tummaa puuta, ettei ainakaan näin valoisaan vuodenaikaan pääse varjoja näkemään. Täytyypä ensi talven kaamoksilla katsoa, onko mitään kuvattavaa.
      Mie tykkään kans seurata hyvin erilaisia blogeja, kuin itse teen, se on inspiroivaa. Olen saanut niin vapaasti toteuttaa omia hulluja visioitani sisustuksen suhteen, etten uskalla edes ottaa kantaa toisenlaisiin tyyleihin :)

      Poista