On se, kun hyvä harja menee poikki jo 20 vuoden jälkeen.
No mie kuitenki koitin sen korjata, jos vielä jonkin aikaa kestäisi.
Harja on ostettu lumien puhdistukseen, kun lapset olivat pieniä.
20 vuotta oven pielessä roikkumista on tehnyt tehtävänsä.
Puu ei ole enää ihan parhaassa kestossaan, mutta kun on tottunut,
että harja on näppärästi napattavissa, niin ilmankaan ei pärjää.
Lunta sataa jatkuvasti ja tuollahan harjataan myös autoa puhtaaksi.
Liimasin harjan palat yhteen ja tein maatilavanerista vahvikkeen.
Sudin vielä pinnan jollain vanhalla maalin jämällä mustaksi.
Enköhän mie osta uuden harjan, kunhan vaan sopiva vastaan tulee
ja siirrän tuon vähän sivummalle, moottorikelkan puhdistusta varten.
Välillä sitä touhuilessaan miettii, onko tää nyt hulluutta vai neroutta...
Siinäpä se onkin, hulluuden ja nerouden häilyvä ero! :D Mitäs sitä uutta, tuohan on soiva peli vielä! Hyvin korjattu. :)
VastaaPoistaEhkä toi ansaitsee eläkepäivät, vähän keveemmissä hommissa :)
PoistaVanhassa vara parempi, vai miten se oli. :D Onhan se nyt tylsää hommata uutta vanhan ja tutun tilalle!
VastaaPoistaOnhan se uuden osto tylsempi vaihtoehto, korjaamisessa on haastetta aivonystyröille :)
PoistaTuo harjan korjaus kuulostaa tutulta, noin minäkin olisin tehnyt jos olisin osannut. Tuo punainen väri blogissasi ottaa silmiin, hankalaa lukea.
VastaaPoistaOmiin silmiini käy taas liika valkoinen. Sama ulkoasu ollut jo kauan blogissani, saattaahan sitä taas jossain vaiheessa vähän muokatakkin, tosin värimaailma tuskin siitä paljon muuttunee... :)
Poista