Ostin kesällä armykaupasta vanerilaatikon kahdella eurolla.
Likainen päälipuolelta, mutta tukeva ja hyvän kokoinen.
Poistin sisältä väliseinät ja joitain ruuveja ulkopuolelta.
Irrotin kaikki metalliosat ja harjasin ne teräsharjalla.
Laatikon hioin ja maalasin ulkoa vihreän miranolin jämällä.
Sisäpuolelle meni toinenkin miranoljämä, himpun vaalempi.
Pengoin kylkiin kiinnitettäviksi kaksi tukevaa metallikahvaa.
Maalasin kaikki metalliosat harmaalla spraymaalilla.
Nyt ei tartu lika, eikä etenkään lumi niin helposti pintaan.
Laatikkoon mahtuu hyvin eräreppuni ja paljon muutakin.
Laatikko on kuin tehty Lynxin kyytiin pakattavaksi.
Ostaessa vähän jännäsin kokoa, mutta oli juurikin sopiva.
Laatikon voi nostaa pois ja käyttää jakkarana tai pöytänä.
Laatikon voi nostaa pois ja käyttää jakkarana tai pöytänä.
Ostin viime keväänä elämäni ensimmäisen moottorikelkan.
Aiemmin sitä on pääosin istunut miehen kelkassa kyydissä.
Meinasin, että pitää hankkia oma, ennen kuin on
liian vanha opetellakseen ajamaan moisella kapistuksella.
Montaa päivää en keväällä ehtinyt ajella, kun loppui kelit.
Aiemmin sitä on pääosin istunut miehen kelkassa kyydissä.
Meinasin, että pitää hankkia oma, ennen kuin on
liian vanha opetellakseen ajamaan moisella kapistuksella.
Montaa päivää en keväällä ehtinyt ajella, kun loppui kelit.
(valoa on ihan liian vähän kuvaamiseen, oli sisällä tai ulkona)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti