Varsitettu

Tein vanhoihin saatuihin työkaluihin uusia varsia.

 

Kolmeen viilaan ja yhteen vasaraan.

Puuöljyllä suojasin valmiit varret, ettei heti tummu.

Joskus veljeltä saaduista kapuloista syntyi viiloihin varsia.

Sahasin toisen uran kohdalta poikki ja porasin viiloille reiät.

Hioin muotoonsa ja kiersin uraan vahvikkeeksi rautalangan.

 

Teräsharjalla puhdistin viiloista ruosteita pois.

Pyöreä viila on miehen tallista ja siitä puuttuu kärjestä pätkä, 

mutta ihan käyttökelpoinen silti ja palaa samaan talliin.

Saattaa ylimmästäkin puuttua pätkä, vaan haittaa sekään,

kun ei ollut ennestään noin karkeaa, vaikka tarvetta on.

Kaarevat viilat kotimaisia, toisessa lukee Viiala, toisessa Finland.

Jostain oli työhuoneelle päätynyt myös tällainen vasara.

Takomisiin olen tällaista kaivannutkin.

 

Vasaran kärjen siistimiseen tarvittiin hienoa viilaa.

Sillä sai poistettua terävät, iskuista tulleet jäljet.

Pyörökepin jämäpalasta hiomalla muotoilin tähän varren.