Muisto

Isän kuolemasta tuli tänään kuluneeksi 17 vuotta.

Hän oli maanviljelijä ja ahkera mies tekemään käsillänsä.

Muutama kuva sen kunniaksi.

Nämä lapikkaat, isäni on tehnyt noin 30 vuotta sitten.

Taisivat olla alunperin tehty äidilleni, mutta minä sainkin nämä.

Tämä kirjekuori sisältää isäni käyttämiä ja piirtämiä kaavoja.

Kaivoin tuon esille, katsoakseni löytyisikö työrukkasen kaavaa.

Eipä, mutta löysin mollamaijan kaavat, ajalta kun olin vielä pieni :)

Menen sytyttämään kynttilän...

Vaihdellen

Täällä tavarat vaihtaa paikkaa, käyttötarkoitusta ja väriäkin...

 Tiskipöydän nurkassa oli vielä jäljellä vihreitä muovijuttuja.

Ajalta ennen keittiön tuunausta, eli väärä materiaali ja väri.

Ne ahdisti mun silmää, joten siirtykööt autotallikäyttöön.

Kukkien kasteluun käytettäköön vastedes vanhaa emalipannua.

Järeämmät tiskivehkeet, teräsharjat ja karhunkielet, laitoin metallikoriin.

Tuo kori varmaan vaihtuu, kunhan keksin jotain sopivampaa...

Viimeviikkoinen kirppislöytö, sai luopua vihreästä sävystään.

Tässä maalinpoiston jälkeen. Jos sais loppuviikosta uusiin väreihin.

Maalinpoisto tehty myös kirpparilta löytyneelle saippuapidikkeelle.

Tämän puhdistuksen tein keskuslämmityskattilassa polttamalla,

sen jälkeen teräsharjalla pesin pois palaneet maalin rippeet.

Saippuateline sai pintaansa mattamustan maalin.

Kiinnitin tuon tiskialtaan ylle, saan siihen tulpan ja hankaussienen.

Tiskialtaan tulppa, oli aina jossain hukassa, vaan eipä ole enää.

Rakkausromaani?

Kovasti näkynyt netissä kirjojen uudelleen käyttöä.

Pitipä sitä kokeilla, tehdä jotain turhalle kirjalle siis itsekkin.

Projektia varten, eilen nappasin kirpparin ilmaiskorista opuksia.

No niin, nyt on sitten sahattu kirjaan sydämen muotoinen aukko.

Eli testattu on, onnistuu tuolla kuviosahallani sahata paperia.

Jopa yllättävän siistit reunatkin tuli.

Maailma näyttää niin sydämelliseltä tämän kirjan läpi.

Nyt kun osaan tämän, pitää vielä keksiä miten hyödyntää opittu.

Jos lähdenkin tästä tuumailemaan... :)

Rajan yli

Käytiin naapurimaassa Systembolagetissa punaviiniostoksilla.

Samalla kurkattiin myös Röda Korsetin kirpputori.

Mukavasti tarttui mukaan tavaraa ja pääosin ilmaista.

Pieni Finlaysonin liina, menee lisäkoristelun jälkeen mikron päälle.

Taas yksi puukulho tuunattavaksi ja mustaksi muutettavaksi.

Nämä maksoi 10 kruunua, eli himpun verran yli euron.

Ilmaiskorista löytyneitä.

Muutama kirja, yhteen kokeilevaan projektiin.

Valurautainen saippuanpidike, menee jatkokäsittelyyn.

Maglite, johon piti vain vaihtaa polttimo, oli toimivat paristotkin sisällä.

Pari mainoksin varusteltua muovikuksaa, sopan tai pastan syöntiin.

Ilmainen ja omituinen, äitelän vaaleanpunainen "kutomakone".

Tämä oli pakko napata matkaan ihan silkasta uteliaisuudesta.

Tokkopa tuosta tuosta mihinkään, mutta saampa rauhassa ihmetellä :)

Kahdesti kukkii

Käytiin syysloman kunniaksi, tytärten kanssa kirppiskierroksella.

Nuorempi polvi teki vaatelöytöjä, minä sitten muita.

Finlaysonin punainen, pyöreä, kirsikan kukkainen pöytäliina.
Erittäin halvalla lähti.

Meinasin ensin ihan vaan ompelu materiaaliksi.

Nuoruuteni 70-luvun kuoseja katselleena, ne ei innosta.

Mutta alan vähän kerrallaan pitää tuosta, yhä enemmän.

Koska keittiöön tulee vielä joskus pyöreä pöytä.

Talletankin tuon kokonaisena odottamaan...

Knivman juustohöylä löytyi samalta kirpparilta.

Lisäksi löytyi tämmöinen pitkulainen tarjotin.

Värit on ihan meille sopivia ja malli näppärä.

Ainakin voileipäkakulle tämä on hyvän kokoinen. 

Illan tummetessa...

Illat ovat jo pimeitä, sitä puuhailee enemmän sisällä.

Olen purkanut tehdastekoisen neulepaidan.

Oli niin herkkuvärisiä lankoja, että eiköhän niistä jotakin keksi.

Ulkovaloja on vähän kerrassaan asenneltu.

Tämä pallo roikkuu etuoven syvennyksessä.

Tämä on tehty kaverilta saadusta, hajonneesta lyhdystä.

Irrottelin kynttilänpidikkeen ja loput risoista saranoista.

Sidoin rautalangalla palloksi ja pujottelin ledisarjan.

Tänään illan suussa satoi ensilumi.

Ihan ilman

Kesällä haimme remonttityömaalta yhtä ja toista tarpeellista.

Kuten vähän nuoremman hellan, kuin tämä ulos kannettu.

Vanha hella taisi olla talon alkuperäisvarustusta, eli 70-luvun lopulta.

Ei enää ihan uuden veroinen ja vikojakin oli.

Tuossa se odottaa pihalla lähtöä metallinkeräykseen.

Nyt keittiössä on tämän näköinen hella, joka oli siis ilmainen.

Kelpaa meille. Sitten saatan ostaa uuden hellan kaupasta,

jos niitä löytyisi punaisena tai mustana...

Viikolla pakkasin kesäkamppeita pois ja talvikamppeita tilalle.

Vastaan tuli joskus kutomani pipo, jota kukaan ei ole aikoihin käyttänyt.

 Siitä virkkasin uudet, keittiön värimaailmaan sopivat pannulaput.

Vähän piti kaivaa lankajämiä lisäksi, että sain kolme tehtyä.

En tiedä olenko kuinkakin pöljä, mutta saan kiksejä siitä,

kun saa tehtyä ja rempattua ilman, että siihen kuluu juurikaan rahaa.

Meillä ei tartte olla uusinta uutta, konetta tai kalustetta,

meillä pitää olla vain viihtyisää ja toimivaa.