Harmaantuminen

 Kuten aiemmassa keittiöpostauksessa mainitsin,

valkoinen väliovi, jossa vihreää ja keltaistakin, ei enää miellyttänyt.

Sitten tulin ostaneeksi facekirppikseltä sanamagneetteja

ja lähti visiot vauhdilla liikkeelle...

Kannoin oven ulos auringon paisteeseen ja hioin puhtaaksi.

Kuten huomaatte vauhdin, pitää ensin alottaa ja sitten vasta irrottaa kahva.

Kannoin oven takaisin sisälle ja maalasin 20 vuotta säilötyllä harmaalla.

Ammoin valittu harmaan sävy sopi täydellisesti keittiön nyky väreihin.

Koska en halunnut tyytyä magneettimaaliin, vaan pyrin käyttämään,

mitä ikinä varastoista löytyy, törmäsin liiterissä pyöreään peltiin.

Pelti on ollut aikoinaan mummolla kesäpaikan sadevesiastian kantena.

Kallisarvoinen muisto esine siis.

No mummo vainaa tykkäis, kun tyttärentytär osaa käyttää kaiken uusiks.

Vähän oioin vasaralla vuosien saatossa tulleita lommoja.

Porasin 8 reikää ja kiinnitin verhoilunauloilla.

Siinäpä saa nuoriso nyt runoilla, on ainakin paljon sanoja.

Kun kyllästyy sanoihin, voi tuohon kiinnittää ties mitä muuta magneeteilla.

Oletan että oveen päätyy muutakin peltistä, kunhan vastaan tulee...

Muutama sananen viikonvaihteeksi :)