Kolhokulho

 Joitakin esineitä miettii, onko niillä uusi elämä vai ei.

Tässä yksi sellainen eipäs eiku juupas juttu.

Saatu jonkun itse kaivertama ja melkoisen epätasainen kulho.

En oikein tiennyt onko kaunis vai ruma vai kiinnostava vai...

No kokeiluun, poistin lakat ja hioin hivenen epätasaisuuksia.

Käsittelin puuvahalla kahdesti, ensin valkoinen, sitten musta.

Vapaalla kädellä, ilman suurempaa suunnitelmaa poistin mustaa.

Pinnan kuivuttua, hinkkasin valkoista ja puuta näkyviin.

Nyt mulla on puukulho kuusella, iätön ja ajaton, primitiivinenkin.

Kippo kaipaa ehdottomasti karamellejä kiiltävän punaisin käärein.

Taidanpa tykätä tuosta koloisuudesta ja karuudesta :)