Kierrättävä kesäkokki kikkailee

Eilen sää suosi letunpaistoa ulkona.

Pienessä, saadussa, vähän resuisessa valurautahellassa tulet.

Kahvi kiehumassa, lettupannu lämpeämässä ja rasvapoltto aluillaan.

 

Pihalta pois kerätyt männynkävyt muuttuvat lämmöksi.

Pannu jo hyvin voideltu ja liiat pyyhitty pois pehmeällä kankaalla. 

Ratkon risat lakanat ulkona huoltoräteiksi juurikin valuraudalle.

Paperia parempaa, ei nöyhtää, kestää hyvin ja lopuksi palaa hyvin.

30 x 30 cm palasia, nelinkerroin siististi irtokarkkirasiaan viikattuna.

 Vanha peritty kahvipannu on juuri sopiva lettutaikinalle, helppo kaataa.

Älä kuitenkaan laske sitä hellalle, tässä vain kuvauksen vuoksi.

Kuvan ruuanlaittovehkeet on maksaneet yhteensä 2,50 euroa.

 Pieni nuotiopannu 2 euroa ja vispilä 50 senttiä kirppareilta.

Valuraudat dyykattuja, lettupannun löysi pikkuveli jo kauan sitten.

Parila ja iso pata löytyi pari viikkoa sitten, siksi nyt rasvapoltto.

Liotin ne kuumassa konetiskiaine vedessä ja pesin teräsharjalla.

Kaamea määrä ruskeaa moskaa irtosi parilla kunnon pesulla.

Mutta noin väärä ja järeä puhdistustapa vaatii kunnon jälkihuollon.

En tohtinut polttaa ryöniä pois, ovat niin isoja ja tuo parilan kahva.

Matala rosterikattila pitää letut lämpöisinä ja ötököiltä suojassa.

 Nam, nam, nam, tuoreita tuoksuvia lettusia.

 Mie syön lettuni joko ripauksella sokeria tai suolaisella täytteellä.

Tällä kertaa kylmäsavulohituorejuustoa ja tonnikalaa sekoitettuna.

Silloin kun hellaa ei käytetä, on suojana jämäpala maatilavaneria.
Kivillä täytetty kahvipannu koristeena ja painona, ettei tuuli vie.
Kansi estää veden pääsyn hellaan ja mahdollistaa käytön aputasona.