Taas sormus itselle, tällä kertaa haarukan varresta.
Materiaaliksi löytyi yksittäinen rostfrei haarukka.
Varsi riittävän ohut, leveydeltään, kuin paksuudeltaankin.
Ensin voimapihdeillä poikki kapeimmasta kohtaa.
Sitten vähän viilailua ja vääntelyä.
Sitten poikki toinen pää, lisää viilailua ja vääntelyä.
(vanhat pihdit on vain kuvausrekvisiittaa)
Hioin sisäpuolta enemmänkin, että sain terävät reunat pois.
Lopuksi kiillotin vielä kromitahnalla.
Aina en onnistu, yritin yhtä pikkulusikkaakin taivuttaa.
Ääh, se oli ihan liian paksua ja jäykkää taipuakseen.
Joku rosterikausi mulla on menossa, kun näitä syntyy.
Täytynee alkaa harkita sormuspinnan tilaamista,
kun näyttää että sille olis kuitenkin käyttöä.
Ei tarttis tyytyä pyöröpihteihin ja pyörökeppiin.
Kohta jo talossa huudellaan että missä hitossa kaikki lusikat oikein on??? ;D Itsellä jatkuuu sininen kausi, jokaikinen maalaus on sinivoittoinen. kausityöntekijöitä? Ja kausi koko vuoden;D
VastaaPoistaEi kukaan huomaa, kun pengon materiaalin ulkovarastosta. Juu, mulla sais kausi jo vaihtua, muttei pääse vielä mettähommiinkaan, kun moottorikelkka on toisessa kotona.
Poista