Metalliromuja yhdistellen muovikukalle amppeli.
Mustaa ja punaista väreinä tietenkin.
Tasapainottamaan ei keskellä olevaa lamppua.
Dyykattu aihio, lienee jonkun kynttiläjutun raato.
Poistin rautalangan ja sen kiinnityssilmukat.
Viilasin irrotoituskohdat ja suihkin mattamustaksi.
Kätköistäni pengoin saatuja amppeliketjuja,
joista rakentelin tähän sopivan mittaiset pätkät.
Niin pitkät, että näyttää, kuin kasvi saisi valoa.
Rustasta, tarjouksesta ostettu muovikukka.
Oikeahan ei pienessä kipossa ja varjossa pärjäisi.
Vähän nitkutellen, muovikasvi irtosi ruukustaan.
Tuo tunnelmavaloksi tehty resu kahvipannu,
kun ei ole keskellä huonetta, pöytää, ikkunaa.
Niin amppeli tuokoon symmetriaa asiaan.
Ja mikä muu kävisikään kukka-astiaksi,
kuin kulahtanut finelin emalimuki, punaisena.
Eihän se tuolta roikottimen takaa paljon näy,
mutta nyt ei pannu näytä olevan niin pahasti vinossa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti