25.1.2020

Rummun pärinää

Paitsi, että rumpu on niin pieni, ettei juuri pärise.
Tein nukkekotimittakaavaisen lapin rummun.


Runkona juustorasian reunoista, ne tekstilliset osuudet.
Tässä kun sai punaiset painatukset riittävästi häviämään.
Soittokapula on viilattu poronsarven kärjestä.


Ensin paksusta vanerista sahattu muotti.
Lastu märkänä palikan ympäri, kaksi kierrosta liiman kera.
Samoja työvaiheita, kuin "vanerilaukun" teossa.
Kuoritusta pajusta käsikahva.


Työkaluja, helmilankaa, kaksipuolista teippiä, ohutta nahkaa...
Varastosta löytyi oikein ohuita nahkapaloja, jonkun jämiä nekin.
Nuo pihdit, joilla saa nahkaan pieniä reikiä, ne on romukasalöytö.


 Kokeilin nahan pingotusta ensin ilman teippiä.
Ei se onnistunut kunnolla, joten huijasin ja laitoin teipin.
Mutta teippiä on vain kapea kaitale rungon etureunassa.
Loveamisen ja reityksen tein vasta tässä vaiheessa.
Valmiiksi teko ei oikein toiminut, kun nahka venyi asetellessa.


Tässä toisessa rummussa, takapuolestakin tuli siedettävä.
Käänsin nahkasuikaleita puolikierrosta ennen langan pujotusta.
Oikeaa rumpua tehdessä kai kieputettaisi enemmän.
(en ole tehnyt täysikokoista rumpua, selannut vain googlea) 

 

Eka ja toka rumpu.
Kuviot on piirretty kapealla tussilla, valmiisiin rumpuihin.

4 kommenttia:

  1. ..no sieltäkö se "taika-rumpujen "ääni kuuluikin.?? :)
    Tuon pienen matkalaukun voisin ottaa matkalaukuksini:))
    Ihania!!!

    Mukavaa tammikuun viimeistä viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikko onkin alkanut mukavasti, tilaamani hiomakone saapui ja pääsee taas touhuamaan...

      Poista
  2. Aivan ihania rumpuja olet tehnyt! Itselläni on minikokoinen rumpu, joka oikeasti on kaulakoru, ja sen nahka on kalannahkaa. Se on käsityönä tehty ja ostin sen rautakautisilta markkinoilta.

    VastaaPoista